hALLELUJA! tÄSÄ SE NYT ON!
“Etpäs arvannutkaan, että tulen täältä ja sanon..”
Mä sain sen tehtyä! Seitsemännen kurssikerran palautettavan tehtävän tarkoitus on soveltaa jo osattua ja tehdä kartta tai karttasarja jostakin itseä kiinnostavasta aiheesta joka voi myös olla hyvä kontribuutio johonkin toiseen opiskelun osa-alueeseen.
Käyn tällä hetkellä aineenopettajan pedagogisia opintoja, joissa on varsinkin viime periodin kursseilla käsitelty opetuksen eriyttämistä sekä kolmiportaista tukea koulussa. Siispä käärin hihat ja päätin tuottaa karttasarjan 9-luokkalaisten tehostetusta ja erityisestä tuesta.
Koska kurssista on vierähtänyt tovi ja päällekkäin on myös hirmuinen määrä muita kursseja, päätin käyttää pohja-aineistona ekalla kurssikerralla käytettyä Suomen kunnat 2015 -karttapohjaa. Sitten lähdin seikkailemaan Tilastokeskuksen sivuille ja latailemaan sitä hyvää csv:tä. Suodatin ensiksi taulukoista vuoden 2015 kaikki yhdeksäsluokkalaiset, jotta tilastot täsmäisivät myös kuntien osalta. Huomasin kuitenkin, että Honkajoen ja Valtimon kunnat olivat näissä Tilastokeskuksen tilastoissa, mutta eivät kurssiaineiston pohjakartassa, joten eliminoin ne myös koululaisten taulukosta (sori niille :D).
Sitten alkoikin aikamoinen oksasuonten poksahtelu ja tuskailu QGISin kanssa, joka ei csv:stä huolimatta tunnistanut numeroita lukuarvollisiksi attribuuttitaulukossaan, joten perehdyin itselle uuteen työkaluun “Refactor fields” vektoriprosessointityökalupakista ihan perinteisen Youtube -tutorialin avulla (Insert ennen tätä kahden työskentelypäivän fiilis [Kuva 1]).
Jo alkoi lyyti sit kirjottaa! Pääsin tekemään luvuilla vähän laskutoimituksia, ja sain ulos periaatteessa vain kurssin alkupuolen tasoisia, mutta toivottavasti nyt suoritukseen riittäviä tuloksia ja karttoja. Ja näin pääsemme perehtymään siihen, millaista on ollut 9-luokkalaisten elämä vuonna 2015…
Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
Koulumaailmassa oppimisen tuki jaetaan kolmeen portaaseen: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille eikä ole vielä kovin suunnitelmallista eikä yksilöityä, joten siitä ei ole myöskään laadittu erillisiä tilastoja. Tästä syystä keskityin karttatehtävässäkin vain tehostetun ja erityisen tuen piirissä oleviin oppilaisiin, joita on tilastoitu vuosiluokittain.
Oppimisen tukeen liittyy oleellisesti myös resurssointi, eli yksinkertaisemmin oppilaiden määrä suhteessa opettajiin. Mitä enemmän opettajia on suhteessa oppilaisiin, sitä paremmin pystytään oppilasta tukemaan yksilöllisesti.
Selvitin siis ensimmäiseksi peruskoulujen lukumäärän kunnittain (Kuva 2) sekä yhdeksäsluokkalaisten keskimääräisen lukumäärän per koulu (Kuva 3).
Kuvan 2 kartasta nähdään, että oletetustikin peruskouluja on eniten suurten kaupunkien kunnissa: Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Joensuu, Kouvola, Seinäjoki, Rovaniemi, Lappeenranta, Lahti, Pori, Salo ja Lohja).
Kuitenkin suurimmat yhdeksäsluokkalaisten oppilasmäärät suhteessa koulujen lukumäärään ovat hiukan eri kunnissa. Suurimpien kaupunkien (Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu) lisäksi suurimmat suhteelliset oppilasmäärät koulujen lukumäärään verrattuna löytyvät Kirkkonummelta, Kauniaisista, Kaarinasta, Pirkkalasta, Kempeleeltä, Limingasta, Posiolta, Kärkölästä, Outokummusta, Soinista ja Alavieskasta.
Suurten kaupunkien ja niiden liepeiden (kuten Kirkkonummi ja Kauniainen pääkaupunkiseudun liepeillä tai Pirkkala Tampereen ja Kempele sekä Liminka Oulun liepeillä) suuret suhteelliset oppilasmäärät toki selittyvät suuremmalla asukasmäärällä, jolloin myös koululaisia on enemmän, mutta harvemmin asutuissa kunnissa suuri suhdeluku johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että peruskouluja on hyvin vähän – kuten myös Kuvan 2 kartasta voidaan päätellä.
Itsessään koulujen lukumäärä ei tokikaan vielä kerro niiden sisäisitä resurssitilanteista, eikä niistä myöskään löytynyt tilastoja. OAJ kuitenkin on esittänyt, että jotta oppimisen tuki toteutuisi riittävällä tasolla, tulisi opettajien määrä suhteessa oppilaisiin olla seuraavanlainen:
OAJ eli Opetusalan ammattijärjestö kertoo sivuillaan myös, että valtakunnan ja kuntien tasolla resurssien, eli opettajien ja heidän työtuntiensa, määrään vaikutetaan tietenkin rahoituksella. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että kasvatuksesta ja koulutuksesta on viime vuosina leikattu ja erityisopetusryhmiä lakkautettu myös uudistuneen perusopetussuunnitelman myötä.
Mutta takaisin karttoihin: maantieteellisesti minua kiinnosti, missä kunnissa on ollut eniten tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeisia yhdeksäslokkalaisia oppilaita. Laadin näistä QGIS:illä seuraavat kartat (Kuvat 5 ja 6):
Kartoista voidaan huomata, että sekä tehostettua että erityistä tukea saavia on suhteessa paljon Kemiönsaaressa ja Mustasaaressa. Muutoin kunnat, joissa tehostettua tukea saavia on isohko osuus, eivät täsmää kuntiin, joissa on isohko osuus erityistä tukea saavia. Huomionarvoista on kuitenkin, että kaikki tummemmalla värillä värjätyt kunnat sekä Kuvassa 5 että Kuvassa 6 ovat asukasmäärältään pieniä Suomen kuntia, ja vuoden 2015 jälkeisten kuntaliitosten jälkeen niistä harvaa on enää edes sellaisenaan olemassa. Pienissä kunnissa suhteellisuusluku kasvaa siis suureksi siksi, että niissä on jo lähtökohtaisesti pienen asukasmääränsä vuoksi merkittävästi vähemmän oppilaita ja silloin myös pienempi lukumäärä voi olla suhteessa iso.
Tämän tarkempia tietoja tuen saajista ei tietenkään voida yksityisyydensuojan vuoksi tilastoidakaan, mutta mielenkiintoista olisi sinänsä tietää koulukohtaisesti, miten oppimista tuetaan ja kuinka hyvin kussakin kunnassa ja koulussa on saatu oppimisen tuen resurssointi toimimaan. Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin siis!
Epilogi
Huh, no nyt se sit olis siinä! Pakko laittaa vielä pari meemiä:
Sillä eihän tää retki kovin helppo ole ollut, mutta kovin antoisa silti! Mantsa ja paikkatieto on lähellä sydäntä, vaikka GIS-ohjelmistojen käyttö ja taulukointi ei ehkä ookkaan lempparijuttuja. Ja mikä suuri kivi vierähtääkään sydämeltä, kun on yks rästikurssi vähemmän! <3
Kiitokset:
Arttu “Jousto” Paarlahti
Samara Youtubetutoriaali
Mantsan fuksit 20 <3 WhatsApp-ryhmä
Lähteet:
