Olemme työskentelleet paljon vektorien kanssa ja oli aika tehdä jotain rasterin kanssa. Vektoriaineisto on sellaisella tavalla helppo käsitellä että se on helpompi kuvitella miltä se näyttäisi. Rasteriaineisto koostuu vain neliöistä, ja melkein aina niitä on niin paljon, että ne ovat lähes lukemattomia. Esimerkiksi sateliitti- ja lentokuvat ovat rasterimuodossa – jokaisessa ruudussa mahtuu yksi väri (yksi pikseli).
QGISissä on kaksi eri tapoja luoda uusia vektoriaineistoja: ”Add shapefile layer” ja ”New temporary scratch layer”. Jälkimmäisen avulla voi luoda suuri määrä erillisiä vektoriaineistoja ilman että täytyy antaa jokaiselle oman tunnusluku, joka on tehtävä, jos valitsee ”Add shapefile layer”-toiminto. Kurssikerralla oli sellainen tehtävä missä piti merkitä kaikki asutetut rakennukset yhdellä pisteellä (vektori), ja kaiken kaikkiaan niitä oli noin sata. Silloin ei jaksasi luoda tunnusnumero joka kertaa kun piste sijoitetaan kartalle.
Rasteriaineisto ei voida muotoilla tällä erityisellä tavalla. Vektorimuodossa luotu kartan päälle voi lisätä ruutuverkko, ja taulukossa olevat tiedot voidaan sitten visualisoida ruudukossa, kuten on tehty alla olevassa kuvassa. Itse pidän paljon enemmän vektoreista, juuri siksi että niiden käsittely on helpompi hallita taiteellisesta ja visuaalisesta näkökulmasta.
Kuva 1. Ruotsinkielisiä pääkaupunkiseudulla. Jokainen ruutu on 1 km x 1 km.
Ei paljon yllätyksiä tässä – Kauniaisten ja Nuottaniemen kaupunginosia ovat tuttuja ruotsinkieliset alueet. Tämä voidaan sanoa myös Helsingin keskustalta ja sen ympäröivistä alueista. Kartan ruuduissa on laskettu vain ruotsinkielisten määrä eikä suhteellisuus, ja siksi Espoon pohjoiset ja sen eteläisin alueet ovat sinisiä. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut parempi jos tekisin kartta joka näyttää ruotsinkielisien suhde. Tällainen kartta löytyisi Aino Pahkalan blogilta ¹, ja koska se näyttää juuri se osuus väkiluvulta (eli suhde) se on sekä hyödyllisempää että mielenkiintoisempaa. Espoon pohjoiset kaupunginosat eivät siellä vieläkään näytä punaisempaa, mutta eteläiset (kuten Suvisaaret ja Soukka) ovat selkeästi enemmän ruotsinkielisiä kuin mitä minun tekemästä kartasta näyttäisi olla. Olisin tietysti voinut muuttaa oma karttani, olen oppinut tekemään sen nopeasti QGIS:ssä, mutta valitettavasti olen laiska :/
VIITTAUKSET
¹ Aino Pahkalan blogi – ”Neljäs kurssikerta”: https://blogs.helsinki.fi/pahkalaa/