Month: February 2022

Viikon aihe oli teemakartat, niiden laadiminen ja käyttö. Kurssikerralla työskentelimme teemakohtaisen Afrikan kartan parissa, jokä näytti konfliktien määrä jokaisessa maassa ja myös jos samoilta mailta löytyy timanttikaivokset tai öljykentät (joillain on molemmat). Tarkoitus oli pohtia jos näiden tekijöiden välillä löytyisi jonkunlainen yhteys.

Timanttien ja konfliktien välinen yhteys ei näyttäsi ole olemassa. Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana ja Tanzanian valtiossa ei ole ollut juuri yhtään konflikti, ja nämä maat ovat eräitä maailman johtavista timanttien viejistä. Kuten Helka Walldén kirjoitti hänen blogille tästä tiedosta ei voida suoraan tehdä sellainen  johtopäätös että timanttikaivoksen olemassaolosta olisi johtanut konflikteihiin ¹.

Öljyn ja konfliktien välinen yhteys voitaisiin tukea, koska yhdeksästä suurimmasta afrikkalaisesta öljyntuottajasta kuudella on ollut tai nykyhetkessä on suuria konflikteja maissa: Libya, Tšad, Sudan, Algeria, Angola ja Nigeria. Egyptissä ja Tunisiassa on ollut pienempiä konfliktejä, eniten Arabikevään kansannousun jälkeen. Gabon on ainoa suurista öljyn tuottajista joka on nähnyt rauhallisen olemassaolon (osittain Omar Bongon diktatuurin takia). Tässä tilanteessa väittäisin, että korrelaatio löytyy.

Kurssikerralla jatkettiin myös QGISin tutustumiseen. Yksi omituinen toiminto QGISissä on sellainen nimellä CSV (Comma Separated Values), jossa tekstimuotoinen tiedosto, esimerkiksi Excel-taulukko, liitetään karttatiedoon. Tämä on mahtava tapa tuoda ulkoiset tiedot ohjelmaan joutumatta luottamaan WFS-osoitteisiin. Ainoa ongelma on että jos CSV-tiedot lisätään jo olemassa olevaan taulukkoon se täytyy olla kirjoitettu täysin samalla tavalla, ilman poikkeuksia, jotta ohjelma pystyy yhdistämään se pariksi. Jos tiedosto joka yrittäisin lisätä olisi vähän suurempi (esimerkiksi jokaisen kunnan nimi) kestäisi aika kauan kunnes olisin tarkastellut että ei todellakaan missään ole mitään vikaa. Siitä tulisi nopeasti sekä väsyttävä että ärsyttävä.

Onneksi itsenäisellä harjoituksella ei ollut mitään tekemistä CSV:n eikä suuria Excel-tiedostoja, vaan (osittain) helpompi tehtävä, jossa piti luoda teemakartta liittyeen Suomen valuma-alueihin (Kuva 1).

Kuva 1. Tulvaindeksin kartta (valitettavasti ilman diagrammi).

Minulla oli viime vuonna hirveän iso ongelma tämä kartan kanssa, koska en saanut ympyrädiagrammi asetettu kartan päälle. En muista kuinka kauan yritin saada kaaviot näyttämään hyvältä, mutta mutta monen yrityksen jälkeen luovutin. Ja sama tarina tänä vuonna. En vain voi saada itseäni ymmärtämään, kuinka tuo toiminto toimii.

Se mikä kartalle voisi olla ihan hyvä lisätä olisi ainakin suurimpien valuma-alueiden nimet. Kun tämän tyypinen teemakartta näyttää suomen maakunnat heidän nimet ei tarvitse olla mukana, koska useimmat ihmiset tietävät ainakin jotkut näistä ja voivat tulkita ainakin osa kartan tiedosta. Mutta valuma-alueet eivät ole kenellekkään paitsi ehkä mantsalaisille tuttu, ja jos tämä kartta tulisi käyttää jossakin yhteydessä jossa laajempaa yleisöä tulee kohtaamaan sen niin siellä pitäisi olla alueiden nimet.

VIITTAUKSET

¹ Helka Walldénin blogi – ”Timantit on ikuisia – ja niin on QGIS tuskakin”: https://blogs.helsinki.fi/helkawal/

Toinen kurssikerran aihe oli karttaprojektiot ja niiden vaikutus karttojen pinta-alalle. QGIS-ohjelmassa on melkein naurettava määrä eri vaihtoehtoja karttaprojektioita, ja viikon tehtävä oli tutustua ainakin pari erillisiä projektiosta. Tärkeintä oli saada selville miten Suomen muotoa tulisi vääristyä kuin vaihtaisi turvallista ETRS-TM35FIN:istä johonkin muuhun projektioon, ja kuinka suuri ero olisi.

Kuva 1. Mercatorin vääristymä Suomen muodosta.

Mercatorin lieriöprojektio on ehkä maailman eniten käytetty karttaprojektio, joka tunnetaan siitä että koko Afrikkan maanosa on samankokoinen kuin Grönlanti. Todellisuudessa jälkimmäinen on noin 14 kertaa pienempi. Muita erillisiä ominaisuuksia on että maapallon navat (90° N ja 90° S) eivät voida nähdä Mercator-kartalla. Koska Suomi on niin pohjoinen maa sen muoto on pääasiassa Lapissa hyvin erilainen verrattuna siihen miten useimmat ihmiset ajattelevat miltä se näyttää. Niistä kolmesta projektioista joita päätin kokeilla Mercatorilla  on selvästi suurin vääristymä.

Kuva 2. Pattersonin vääristymä Suomen muodosta.

Toinen projektio joka testasin oli Pattersonin karttaprojektio. Internetissä en ole löytänyt paljon tietoa tästä karttatyyppistä, paitsi että se on vähän samanlainen kun Mercator – molemmat ovat oikeakulmaiset lieriöprojektiot ¹.

Pattersonin projektio kuitenkin muuttaa muodot silleen että pohjoiset alueet eivät näyttäisi niin venytetyiltä kun Mercatorissa. Väärintyminen on myös puolet siitä verrattuna ensimmäiseen kuvaan.

Kuva 3. Robinsonin vääristymä Suomen muodosta.

Robinsonin karttaprojektio on minun oma suosikki. Mittakaavavirheet ovat pieniä ja maiden pinta-alat ovat suhteellisen lähellä sitä, miltä ne näyttävät todellisuudessa. Se ei ole parempi tai oikeampi kuin karttapallo, mutta sitten taas ei mikään karttaprojektio ole. Kuten kuva 3:lta näkyy, vääristymän arvot ovat pienin näistä kolmesta kartoista. Suomen muoto näyttää vieläkin vähän hassulta Robinsonin kartalla, ja se johtuu siitä että mitä lähemmäksi kumpaa tahansa napaa maamassa ole, sitä leveämpi ja lyhyempi se näytetään kartalla.

Jos vaan vertaa nämä kaikki kartat visuaalisesti toisilleen näyttäisi siten että Pattersonin projektio olisi se jossa muodolla ilmestyy suurin mittakaavavirhe. Kuva 2:en tummin väri edustaa arvo välillä 3,4 ja 3,7, mutta Kuva 1:ssä sama värin arvo on 7 ja 8,3:n välillä. Todelliset luvut eivät ole vain suurempia, vaan myös lukualue kasvaa merkittävästi. Tämä johtuu siitä että QGIS:in ohjelmistossa vain yksi kartta kerralla voidaan muokata. Sen päälle voi laittaa vaikka kuin paljon ”scratch layer”-iä, mutta kaksi tai useampi kartat vierekkäin ei voi tehdä. Sanoisin että tämä on suuri puute ohjelmassa, koska tällainen toiminto voisi joskus olla todella hyödyllinen.

Muiden tekemiin teemakarttoihin minun värit näyttävät vähän oudolta. Itse olisin halunnut että noi kaksi tumminta väriä olisi hieman vaaleampi, että kuntien rajat näkisivät myös Pohjois-Suomessa. Se mitä myöhemmin ajattelin oli että kaikissa kolmessa kartoissa Suomen muoto on jäänyt ETRS-TM35FIN-projektiossa. Olisi kiva nähdä miten kokoero esiintyy Suomen kartalle kun teemakartta muuttuu riippuen siitä, mitä projektiota verrataan TM35FIN:iin. Hyvä esimerkki tällaisesta kartasta löytyy Miia Mattilan blogista ².

VIITTAUKSET

¹ Patterson Cylindrical Projection: https://map-projections.net/patterson.php

² Miia Mattilan blogi – ”Pohdintaa projektioista”: https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/

Tämä kurssi on minulle entuudestaan tuttu, sillä kävin tällä kurssilla viime vuonna, mutta muutaman liian tutun asian takia en suorittanut sen loppuun. Ei se mitään! Edut ovat se, että kurssin teoriaosa on jo hallinnassa, ja muistan vielä muutamat asiat QGISistä, joka tekisi tästä vähän helpommin.

Lyhyesti sanottu kurssin tavoite on oppia erilaisten karttojen tekemistä QGIS-ohjelmiston avulla. Ja lisäksi tietenkin osoittaa miten kurssin käsittämän teoria voidaan käytännössä olla hyödyksi. Kurssilla käytetään GIS-ohjelma nimellään QGIS, joka on ilmainen ja avoimella lähdekoodilla.

Sanoisin että QGISin suurin ongelma on että se ei ollenkaan on käyttäjäystävällinen, erityisesti alkuvaiheessa. Jos haluat päästää alkuun ohjelman kanssa sinullä täytyy käytännössä olla jonkunlainen opastaja – yliopiston opettaja tai sitten käsikirja. Kun QGIS avataan ei ole heti selvää, miten aloitetaan kartan luominen. Lisäksi jotkin eri toimintojen merkinnät ja nimet ovat vaikeita muistaa ja johtavat usein sekaannukseen.

Kuva 1. Itämeren typpipäästöt maittain.

Ensimmäinen harjoitus oli luoda temaattinen kartta mistä näkee kuinka paljon joka Itämeren maa päästää typen saasteita mereen (Kuva 1). Ihan visuaalisesta näkökulmasta tämä kartta näyttää hyvältä, ja väriasteikko on sopiva – aina kun aihe on jotain negatiivista on syy käyttää punainen väri ja sen eri vivahteet. Ainoa ongelma on että ilman tarkkoja lukuja jokaiselle maalle tämä kartta on vain puolet niin hyödyllinen kuin se muuten voisi olla.

Jokaisella kurssikerralla tarkoitus on myös luoda yksi kartta joka jää kotitehtäviksi (paitsi jos saa sen tehty kurssikerralla). Viime vuonna tein kartta joka näyttää asukasmäärä jokaisessa kunnassa. Se kartta oli vähän samannäköinen kun Ville Rantasen kartta ruotsinkielisestä kunnista, paitsi punaisella väriasteikolla ¹. Siksi päätin että käyttäisin mielenkiintoisempi ja ainutlaatuisempi teema kartalle (Kuva 2).

Kuva 2. Kesämökkien määrä jokaisessa Suomen kunnassa. QGISin taulukosta saa selville että Kauniainen on Suomen ainoa kunta (kaupunki) jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.

Tämä kartta on erittäin mielenkiintoinen, mutta ei niin hyödyllinen. Se näyttää että eniten kesämökkejä löytyy Järvi-Suomelta. QGISin taulukosta sain selville että Kauniainen on ainoa kunta ilman kesämökkejä, mutta se ei ole näytetty kartalla. Se on hauskaa tietoa ja sitä voitaisiin ehkä käyttää jossain pidemmässä tekstissä Suomen kesämökkikulttuurista. Ihan visuaalisesti pidän tosi paljon mun värivalinnasta – se johtuu siitä että Paikkatietoikkuna.fi -karttapalvelussa kaikki vapaa-ajan rakennukset ovat värjätty vihreäksi ².

Viime vuoden ensimmäisellä kurssikerralla ajattelin että QGIS oli pohjimmiltaan hallinnossa. Ongelma oli että unohdin pari perusasioita, esimerkiksi miten taulukkomuodossa olevat tiedot saadaan visualisoitu kartalle. Tämä sai minut kamppailemaan tulevien tehtävien kanssa. Niiden suorittaminen kesti paljon kauemmin ja aiheutti paljon ärsytystä. Nykypäivänä, yksi vuosi myöhemmin, olen saanut hallintoon melkein kaikki viime vuoden ongelmat QGISin kanssa. Vieläkin saadan unohtua jotain tärkeä joka mikä hidastaa mun edistyminen, mutta kuitenkin tiedän suunnilleen mistä ratkaisu löytyisi.

VIITTAUKSET

¹ Ville Rantasen blogi – ”Ensimmäinen viikko”: https://blogs.helsinki.fi/ranville/ 

² Maanmittauslaitoksen paikkatietoportaali: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/