Kolmas viikko -dataa ja koropleettikarttoja

Kolmannella viikolla perehdyimme ulkokautta tuotuun dataan Afrikasta ja Suomesta.

Ensin keskityimme Afrikkaan ja Afrikan valtiokohtaisiin konflikteihin suhteessa mm. timanttikaivoksiin. Tämä tehtävä oli mielenkiintoinen, sillä konfliktien ja kaivosten määrän välillä voitiin havaita yhteys. Yhteys ei silti viittaa kausaatioon. Esimerkiksi Etiopiassa, jossa on suhteellisen vähän arvokkaita kaivannaisia, konflikteja on hyvin runsaasti. 

Joitakin vaikeuksia koitui ensimmäistä harjoitusta tehdessä. Yksi näistä oli, ettei tietyt työkalut olleet saatavilla johtuen ongelmista datan tuonnissa (pakattu kansio on purettava ennen lataamista -vaikka QGIS aluksi tunnistaa aineiston, se ei toimi täydellisesti). Ongelmia tuli myös matkaan kun erikseen tallennettua tasoa ei pystynyt zoomaamaan. Se taas johtui siitä, että taso oli tallennettu Geopackage:na, joka ilmeisesti ei kaikissa tietokoneissa toimi kovin hyvin. Tiedosto oli muutettava shapefileksi, joka on mahdollisesti yleisin QGIS:issä käytettävä tiedostomuoto. 

Toinen tehtävä oli Suomen tulvaindeksistä ja järvisyydestä. Piti tuottaa koropleettikartta tulvaindeksistä. Aloitus oli minulle hieman hankalaa, sillä Afrikan harjoitusta tehdessä tuntui olevan niin paljon välivaiheita, etten muistanut, mistä lähdettiinkään liikkeelle -siis mistä pitikään klikata ja mikä muuttaa miksi? Onneksi lähiopetuksessa ehti selvitä moni kysymyksistä. Kuten se, että aluksi ei muuteta itse datan muuttujaa, vaan sitä, missä muodossa se halutaan lisätä taulukkoon. 

Kuva 1: Koropleettikartta tulvaindekseistä Suomessa.

Näin jälkeenpäin kun karttaa katselee, tulee mieleen, että olisi voinut tehdä kartasta selkeämmän jollakin tavoin. Muutoin olen ihan tyytyväinen siihen, mitä sain aikaan. Kartasta voidaan havaita tulvaindeksin olevan suurinta rannikkoalueilla ja ilmeisen vähäistä lapissa sekä itä-Suomessa (järvisuomessa). Roosa Kotilainen pohtii hyvin blogissaan (https://blogs.helsinki.fi/rokoro/), että tulvariski on kasvanut tiheään asutuilla seuduilla, eli ihminen voi myös omalla toiminnallaan lisätä tulvariskiä.

Yhä tuntuu, että datan käsittelyssä QGIS:issä on niin monia välivaihteita ja joitakin epäselviä prosesseja, ettei se etäältä kotoa vielä oikeastaan onnistu. Haastavammat (vapaaehtoiset) tehtävät jätän suosiolla toistaiseksi pois etänä tehtävistä harjoituksista, että pystyisin keskittymään päätoimintojen muistamiseen ja oppimiseen. Yksi näistä haasteista oli järvisyyttä kuvaava hirstogrammi, jota en onnistunut luomaan -pääni oli jo liian täynnä QGISin monimutkaisuuksia. Olen kuitenkin yhä toiveikas, että voin lähitulevaisuudessa siirtyä ns. “QGISin haasteisiin”. 

Viittaukset

Roosa Kotilainen, https://blogs.helsinki.fi/rokoro/