Minulla ei ollut ennen tätä luentoa lainkaan kokemusta QGIS-sovelluksen käytöstä. Siitä huolimatta sen käytön alkeet alkoivat luonnistua melko nopeasti. Opin tällä kurssikerralla erityisesti ohjelman käytön perusteista ja yleisimmistä toiminnoista.
Ensimmäisellä luentokerralla käsittelimme HELCOM-merialueen karttaa ja Itämeren alueen valtioiden typpipäästöjä. Laskimme näiden valtioiden suhteelliset typpipäästöt ja esitimme ne kartalla gradienttina.
Kuva 1.
Harjoitustehtävänä tein koropleettikartan Suomen kunnat 2015-aineistosta. Tarkemmin vertailin tehtävässä kuntien suhteellisia väestömääriä. Vuoden 2019 tilaston mukaan Suomen 10 suurinta kaupunkia väliluvultaan ovat: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, ja Pori (Kuntaliitto, 2020). Vaikka tutkimani aineisto on peräisin vuodelta 2014, tulokset vastaavat melko hyvin vielä nykyistäkin väestönjakaumaa Suomessa. Esimerkiksi kartan tummin alue on Helsingissä, missä asuu edelleenkin 11,8% koko Suomen väkiluvusta (Helsingin kaupunki, 2020).
Mielestäni kartan laatiminen väestöjakaumasta onnistui melko helposti ja sain siitä siistin näköisen. Esimerkiksi asetuksista pyöristin lopulta legendan luvut yhden desimaalin tarkkuuteen, vaikka ne olivat alunperin laskettu kahden desimaalin tarkkuudella tarkemman tuloksen saamiseksi.
Muiden blogiteksteistä oli mielenkiintoista huomata, että muidenkin tulokset olivat jossain määrin yhdistettävissä oman työni tuloksiin. Esimerkiksi Elmo kuvasi harjoitustehtävässään avioliittojen ja avioerojen jakaumaa ja Pinja syntyvyyden jakaumaa. Näistä merkittävä osa sijoittui Suomen suurimpiin kuntiin. Tällaisten muuttujien voisi kuvitellakin olevan melko verrannollisia kaupunkien väkilukujen kanssa.
Lähteet:
Elmo Holopainen (2020). Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon (vk.3). (Linkki: https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/) [Luettu: 24.1.2020]
Helsingin kaupunki, (2020). Ikääntyneet Helsingissä. Kaupungin kanslia, kaupunkitutkimus ja tilastot. (Linkki: https://ikaantyneethelsingissa.fi/vaesto_rakenne) [Luettu: 24.1.2020]
Kuntaliitto, (2020). Kaupunkien ja kuntien lukumäärät ja väestötiedot. (Linkki: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat-ja-vaestotiedot) [Luettu: 24.1.2020]
Pinja Pikkarainen, (2020). Kurssikerta 1. (Linkki: https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/2021/01/19/kurssikerta-1/) [Luettu: 24.1.2020]