Kategoriat
Elmblog

Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon (vk. 3)

Tällä viikolla opin käyttämään QGIS-ohjelmiston perustoimintoja. Opin myös kirjoittamaan blogia. Kumpaakaan en ole kokeillut koskaan aiemmin, joten opin todella paljon uutta. Myös aikaa uuden opiskeluun käytin huomattavasti.

1. Harjoitustehtävä

Halusin aluksi tehdä haastavamman tehtävän kunnes tajusin, ettei minulla ole mitään ajatusta siitä miten uuden materiaalin liittäminen käytännössä tapahtuisi. Lisäksi näin keskeisen asian opettaja käy varmasti läpi toisella oppitunnilla, joten en varsinaisesti menetä mitään keskittymällä nyt vain perusteisiin.

Omaksi harjoitustehtävän aiheekseni valitsin vuoden 2015 avioliittojen ja avioerojen kuvaamisen Suomen kunnissa. Koin että nämä kaksi olisivat mielenkiintoisimmillaan kuvattuna yhteisesti. Sen jälkeen, kun olin harjoitellut perusteellisesti koropleettikartan tekoa oppitunnilla ja kotona, oli tämän kartan teko helpompaa. Opin lukemaan ja käyttämään atribuuttitaulukkoa tehokkaasti ja löysin monta eri toimintoa, jotka muokkaavat kartan visuaalista ilmettä. Kokeilin erilaisia työkaluja. Etsin esimerkiksi oppitunnin aineistoista paikannimiä ja mittasin etäisyyksiä ja pinta-aloja.

Itse harjoituksessa tein kaksi karttaa ja määritin toiselle tummemman sävyn värisymbolisista syistä. Avioeron halusin kuvata negatiivisena asiana ja se on tummempi ikäänkuin pilaantunut versio avioliittoja kuvaavasta kartasta. Halusin luoda yleiskuvaa ja tämän vuoksi valitsin legendaan monta tasoa (10). Tämä myöskin siksi, että suomen kuntia muuttujina on moninkertaisesti verrattuna aiemman harjoituksen materiaaliin. Tekemästäni kartasta erottuvat selkeästi alueet, joissa ei ollut lainkaan tai juuri yhtään avioeroja ja alueet, joissa niitä oli paljon. Lisäksi rinnakkaisista kartoista erottuu hyvin alueiden, joissa on eniten avioliittoja olevan myös niitä, joissa on eniten avioeroja. Myös kunnat, joissa molemmat ovat vähäisimpiä, ovat enimmäkseen samoja. Kartat toimivat yleiskuvan antajina, mutta eivät tarkemmassa syventymisessä. Värimuuttujia on liikaa, jotta ne erottuisivat kunnolla toisistaan. Nyt tiedän mikäli haluan käyttää jatkossa näin montaa muuttujaa tulisi minun käyttää vaikkapa värispektriä.

Lisäksi tekemäni kartta voi olla harhaanjohtava, sillä se ei ota huomioon alueiden eroja asutuksen määrän kannalta. On luonnollista, että alueilla joissa on paljon asutusta on myös enemmän avioeroja ja avioliittoja. Matematiikka ei kuitenkaan ole vahvin alani. Vaikka pohdin jo karttaa tehdessäni sitä, että kuvaamani muuttujat olisi hyvä suhteuttaa populaation määrään, päätin olla miettimättä tarvittavia laskutoimituksia. Pääasia tällä hetkellä oli oppia käyttämään ohjelmiston toimintoja.

Lisäksi minulle ei selvinnyt miten kartan voisi tulostusikkunassa jäädyttää niin, että se ei enää päivittäisi itseään toisen QGIS-ikkunan mukaan. Näin voisin tuoda uuden version kartasta aiemman viereen. Nyt päädyin tekemään kaksi erillistä karttakuvaa ja yhdistämään toisen niistä muutoin valmiiseen karttatiedostoon kuvankäsittelyohjelman avulla.

Kuva 2. Oppitunnin työ. Itämeren aluetta (kuvakaappaus, QGIS).
2. Harjoitustyö

Kuvassa 2 näkyy kuinka pitkälle pääsin maanantain oppitunnilla. Minulla oli ongelma visualisoinnin kanssa koropleettikarttaa tehdessä. Oppitunnin lopulla ymmärsin virheen koskeneen sitä, että minulla oli käytössäni väärä muuttuja tehdessäni visualisointia typpipäästöjen määristä. Parin päivän päästä tein koko harjoituksen alusta asti uudestaan, sillä ajattelin että se on hyvä tapa kerrata ja vahvistaa juuri oppimaani. Kuvassa 3 näkyy lopputulos tästä prosessista. Olen ylpeä siitä, että poistin myöhemmästä kartasta kokonaan järvien rajaviivan ja se selkeytti karttaa huomattavasti. Tästäkin kartasta kuitenkin puuttuu aika. En löytänyt tietoa siitä miltä vuodelta tai ajalta aineiston mittaukset ovat.

Asensin QGIS-ohjelmistoon Mask-liitännäisen siinä toivossa, että voisin sillä peittää kartan Depth countour -karttatason alueelta, joka ei ole HELCOM merialuetta. En kuitenkaan osannut käyttää liitännäistä ja halua kysyä asiasta opettajalta seuraavalla oppitunnilla.

Kuva 3. Harjoitustyö. Typpipäästöt Itämeren alueella.
3. Lopuksi

Avioliittoja ja avioeroja kuvaava valmis kartta on kaunis ja tasapainoinen katsella. Asettelu on hyvin onnistunut. Kartta ei kuitenkaan ole kovin hyödyllinen. Olen yleisesti ylpeämpi harjoitustyön kuin harjoitustehtävän kartasta. Varmaankin koska siinä on enemmän komponentteja ja käytin siinä paljon aikaa koropleettikartan värien kuvaavaksi ja selkeäksi saamiseen. Opin kuitenkin molempien karttojen teossa todella paljon, etenkin epäonnistumisten kautta. Lisäksi opin paljon blogin pitämiseen liittyviä teknisiä asioita. Minulla myös heräsi monta kysymystä, jotka haluan esittää opettajalle ensi luennolla. Koskien sekä QGIS-ohjelmiston käyttöä, että kurssin kirjoitustehtäviä.

Kävin läpi muiden ryhmäläisteni blogeja ja oli hauska huomata että suurin osa oli myös käyttänyt kartassaan punaista väriä. Lisäksi muiden blogeista sain ajatuksia oman blogini sisältöön ja muotoon. Pidin erityisesti Heidin blogin tavasta jäsennellä asioita. Tämä blogi ja Pinjan blogi saivat minut huomaamaan, että blogiinkin voi tehdä alaotsakkeita ja ne selventävät julkaisua huomattavasti. Villen GIS-blogista taas opin viittausmerkintöjen tekemisen.

Blogeja lukiessani huomasin monelle olleen hyötyä Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssista. Toivon, että se etten ole käynyt kyseistä kurssia, ei osoittaudu haasteelliseksi. Blogien lukeminen myös muistutti mieleeni yksittäisiä asioita QGIS-ohjelmiston käytöstä. Esimerkiksi kuten Villellä, minulla oli aluksi paljon ongelmia kosketuslevyn ja kuvan lähentämisen kanssa. Kuitenkin viikonloppua kohti aloin hallitsemaan niiden käytön jo todella hyvin. On varsin tarkkaa millaista lähentämisen menetelmää milloinkin käyttää, sillä jokainen niistä tuo erilaisia tuloksia, mikä ne ymmärrettyäni tekee ohjelmistosta nerokkaan tässä suhteessa. Luulen kuitenkin että lähentämisen tavat ja kosketuslevy toimivat tietokoneesta riippuen eritavoin.

 

Kirjalliset lähteet:

Lähdeluettelo:

Geoinformatiikan menetelmät 2021 kurssimateriaali, Arttu Paarlahti, Geoinformatiikan menetelmät 1 (MAA-201 Kevät 2021), Helsingin yliopisto.

Heidin blogi (https://blogs.helsinki.fi/hesy/2021/01/22/1-kurssikerta/ 23.01.2021, 13.40), Heidi Syrjäläinen. 

Pinjan blogi (MAA-202) (https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/2021/01/19/kurssikerta-1/ 23.01.2021, 13.45), Pinja Pikkarainen.

Villen GIS-blogi (https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/01/23/qgis-hommat-tulille/ 23.01.2021, 13.55), Ville Väisänen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.