Kategoriat
Elmblog

Syventyminen QGIS -ohjelmistoon (vk. 4)

Tällä viikolla ensimmäisen luennon oppeja syvennettiin kertauksen kautta. Lisäksi opimme yhdistämään QGIS -ohjelmistoon tietolähteitä internetistä. Näitä kutsutaan rajapinnoiksi.

1. Oppitunti

Rajapintoja on neljää laatua:

  • WFS (Web Feature Service) on vektoriaineisto, jonka voi ladata myös omalle koneelle. Tämä on nopea tapa hakea aineistoa ja yhdestä osoitteesta löytyy lukuisia aineistoja.
  • WMS (Web Map Service) on rasteriaineisto, joka sopii esimerkiksi visuaaliseen esittämiseen. Se lataa karttanäkymän yhtenä tasona ja koostuu useammasta tasosta ja sisäkkäisestä ’palasta’. Tämä aineisto on hankalampaa työstää omalla koneella kuin WFS.
  • WMTS (Web Map Tile Service) on samankaltainen kuin WMS ja koostuu suuresta määrästä ’karttapaloja’.
  • WCS (Web Coverage Service) on montasoinen aineisto, joka hakee sisältöä rajatulta alueelta esimerkiksi karttalehtinä ja hyödyntää valmista aineistoa.

EU:n INSPIRE direktiivin ansiosta Euroopan alueella on velvollisuus jakaa tiettyyn tasoon asti ilmaista kartoitettua aineistoa. Tämä koskee myös rajapintojen materiaalia. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla rajapinta-aineistoja on aktiiviisesti kehitetty ja erilaiset virastot voivat antaa aineistoa ilmaiseksi. Lisäksi yleisesti ottaen, mikäli on olemassa maksullinen ja maksuton vaihtoehto jo maksuton toimii yleensä hyvin. Analyysiin tarvitaan mahdollisimman tarkkaa aineistoa ja visualisointiin sopi materiaali, jossa on pienempi mittakaava.

Kuva 1. Oppitunnin työ. Kuvattuna Suomen kunnat 2020.
2. Harjoitustehtävä

Oppitunnin aikana opimme käyttämään WFS rajapinta-aineistoja. Lisäksi vertailimme erilaisten karttaprojektioiden vääristymiä ja niiden suhteita toisiinsa. Tätä on käyty läpi erityisen mielenkiintoisella tavalla esimerkiksi Annikan GIS-blogissa ja Lotan blogissa. Annika Innanen tutki Winkel Tripel ja Cassini projektioita, jotka molemmat vääristävät tulosta suhteellisen vähän. Cassini on mielenkiintoinen tapaus, sillä se on poikittainen projektio ja vääristymät eivät kasva vain pohjoiseen mennessä, kuten suurimmalla osalla projektioista. Löysin kyseisestä projektiosta myös mielenkiintoisen artikkelin, joka pohtii perspektiivin merkitystä maa-alan hahmottamisessa. Lotta Puodinketo taas antoi käytännön esimerkin siitä, kuinka projektiot voivat vääristää tuloksia. Suureet, jotka toimivat suhteessa pinta-alaan, tuottavat valheellisia tuloksia, mikäli projektio laskee pinta-alan väärin. Lotta vertasi Mercator ja Lambert projektioita tutkiessaan yli 65-vuotiaiden määrää Suomen kunnissa.

Itse tein oppitunnilla kartan Mercator projektion vääristymistä. Hyödynsin viimekertaista ajatustani lisätä useampi väri mikäli aluejakoja on visualisoinnissa useita. Päädyin kuitenkin kahden värin väliseen jatkumoon, sillä useampi väri loi jo liian erillisiä alueita yhtä etenevää muutosta kuvaavalle kartalle. Kuten muutkin ovat blogeissaan huomioineet Mercator projektion vääristymät ovat hyvin suuret. Sen käyttö pinta-alan mittauksissa olisi todella huono juttu.

Kuva 2. Taulukko eri projektioiden laskutuloksista.
Kuva 3. Mitattu alue yllä olevassa taulukossa. Valitettavasti alueellinen mittavalinta hävisi kesken laskennan. Suomen kunnat 2020. Ruskeat alueet ovat valinta-työkalulla luotu karttataso kuvaten kuntia, joissa on vähintään 1000 ruotsinkielistä asukasta (kuvakaappaus, QGIS).

Tunnin jälkeen tein uuden projektin ja tutkin siinä viiden eri projektion mittaustuloksia. Painoin kuitenkin harhaan ja mittaamani alueen valinta meni pois päältä. Tämän vuoksi kahdessa viimeisessä sarakkeessa ei ole tuloksia alueen pinta-alasta. Lisäksi tein mielenkiintoisimmasta tapauksesta eli Aitoff projektiosta vielä koropleettikartan. Verrattuna Mercator projektioon erot ovat hyvin pieniä, varsinkin verrattuna eri alueiden kesken. Lisäksi vääristymä kulkee koilliseen eikä suoraan pohjoiseen päin. Olen tyytyväinen tähän tekemääni karttaan ja ainut mitä muuttaisin on, että käyttäisin verrattavana projektiona Euroopan komission suosittelmaa Lambertin (EPSG: 3035) projektiota TM35FIN-projektion sijaan. Myös Albers Conic Europa projektiosta olisi mielenkiintoista tehdä koropleettikartta. Todennäköisesti lopputuloksena olisi kartta, jossa vääristymä kulkee pohjois-etelä suunnassa toisin päin.

Kuva 4. Harjoitustyö. Kuvattuna Suomen kunnat 2020. Käänsin tässä listatut legendan värit toisin päin, jotta ne olisivat loogisemmat karttakuvaan verrattuna.
3. Lopuksi

QGIS -ohjelmiston perustoimintojen käyttö on jo hyvin rutinoitunutta. Erityisesti tulostusikkunan käyttö on ollut minulle helppoa. Kenties koska olen tottunut kuvankäsittelyohjelmiin. Myös WFS aineistojen käyttö oli hyvin yksinkertaista. Kuitenkin yleisesti käytössä minulla oli yksi ongelma, jonka huomasin tapahtuneen monelle muullekin. Esimerkiksi juuri Lotalle. Osa karttatasoista ei toiminut kunnolla, tai hävisi näkymästä työskentelyikkunassa. Tämä johtui ainakin minulla siitä, että tasot olivat temporary scratch -tasoina. Ne siis ohjelma suljettaessa pyyhkiytyivät pois ellei niitä erikseen tallentanut. Toinen ongelma minulla oli valintatyökalun kanssa kuten tekemäni taulukko osoittaa.

Kirjalliset lähteet:

Lähdeluettelo:

Annikan GIS-blogi (https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/01/27/harjoitus-2-pinta-alojen-vertailu-eri-projektioissa 01.02.2021, 10.05), Annika Innanen. 

Geoinformatiikan menetelmät 2021 kurssimateriaali, Arttu Paarlahti, Geoinformatiikan menetelmät 1 (MAA-201 Kevät 2021), Helsingin yliopisto.

INSPIRE, (https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteentoimivuus/inspire 01.02.2021, 09.35), Maanmittauslaitos. 

Lotan blogi (https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/2021/01/27/2-kurssikerta-toimintojen-kertausta 01.02.2021, 10.25), Lotta Puodinketo. 

The Cassini Projection: How Should Earth Be Portrayed? (https://blog.richmond.edu/livesofmaps/2014/10/29/the-cassini-projection-how-should-earth-be-portrayed 01.02.2021, 10.30), Ryan O'Reilly. 

Web Coverage Service, (https://www.ogc.org/standards/wcs 01.02.2021, 09.30), The Open Geospatial Consortium.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.