Kategoriat
Elmblog

Paikkatietoaineistojen keruuta ja käyttöä (vk. 8)

Tällä kurssikerralla tutustuimme Epicollect -palveluun, jolla voi tallentaa paikkatietoa omasta ympäristöstään. Lisäksi opimme tekemään interpoloinnin ja viikkotehtävässä hyödynsimme itse ladattavia ulkoisia aineistoja.

1. Oppitunti

Keräsimme Epicollect5 -sovelluksella paikkatietoa valitsemistamme kohtaista lähiympäristöstämme vastaamalla opettajan sovellukseen tekemään kyselyyn. Myöhemmin tunnilla tiedot yhdistettiin palvelussa tietokannaksi. Paikkoja oli Helsingistä ja Imatralta. Toimme tiedot QGIS-palveluun CSV-tiedostona ja visualisoimme sen usealla eri tavalla. Myös itse Epicollect sisälsi osion useilla eri visualisointinäkymillä. Itselleni heräsi monia mahdollsisa käyttötarkoituksia tälle sovellukselle. Esimerkiksi taitelijat voisivat hyödyntää Epicollectin kaltaista palvelua omilla internetsivuillaan näyttääkseen missä heidän teoksiaan on esillä.

Teimme keräämistämme pisteistä ja niiden turvallisuutta koskevista sarakkeista interpoloinnin ja visualisoimme sen värijatkumolla. Interpolointi loi arvot pisteiden ympärille arvioiden niiden turvallisuutta tiedettyjen pisteiden avulla. Teimme interpoloinnin hyvin harvalla pisteellä ja tämän vuoksi kartta ei ole kovin vakavasti otettava. Se kuitenkin demonstroi hyvin interpoloinnin idean ja oli hyvä esimerkki. Ylipäätään en ole varma onko esimerkiksi turvallisuus hyvä kohde interpoloinnille  ylipäätään. Luennolla tehdyn paikkatietoa tuottaessani omat merkintäni turvallisuudesta liittyvät alueellisesti varsin pieniin eroihin. Turvattomammaksi merkkaamani kohde oli tienristeys ja siten hyvin paikallinen. Risteyksen lähellä olevien alueiden vaarallisuutta risteys ei suoraan lisää, joten interpolointi voi tuottaa harhaanjohtavan lopputuloksen. Interpolointi toimisi mainiosti hyvin pienillä alueilla tai silloin kun sen interpoloitavat arvot eivät määrity yksittäisten tekijöiden vaikutuksista. Tein itse kartan miellyttävyydestä. Se sopii interpoloitavaksi mielestäni turvallisuutta paremmin, koska esimerkiksi tien tulevat äänet luovat laajemman vaikutusalueen kuin sen tuomat autoilun vaarat.

Kuva 2. Interpolointi Helsingistä yksittäisten kohteiden miellyttävyyden mukaan. Tämä kartta tuo näkyviin vielä selkeämpää alueellisuutta kuin oppitunnilla tehty turvallisuuden kokemuksista johdettu kartta. Punainen kuvaa epämiellyttävää ja sininen miellyttävää aluetta. Kartasta näkee suurimpien sinisten alueiden sijaitsevan puisto-alueilla.
2. Harjoitustehtävä

Myöhemmin saimme tehdä karttavisualisointeja, jotka osoittavat mannerlaattojen sijaintia maanjäristysten ja tulivuorten aineistoja käyttäen. USGS:n (United States Geological Survey) maanjäristystietokanta oli haastava käyttää sillä se antoi laskea kohteita vain jos vastauksena tuli tarpeeksi vähän kohteita. Tämä tarkoitti enintään 20 000 kohdetta. Lisäksi, halutut arvot piti asettaa uudelleen jokaisen epäonnistuneen haun jälkeen. Minulla haku epäonnistui usein myös alle 20 000 ja 10 000 kohteen hauissa. Sain kutienkin lopulta 10 000 kohteen aineistot ladatutua CSV-tiedostoiksi. Tutkin maanjäristyksiä ajoilta 1901 – 2021, 1901 – 1921, 1951 – 1971 ja 2001 – 2021. Hain maanjäristyksiä, joiden arvo Richterin asteikon mukaan on yli 5.  Viimeisen haun tein myös arvolla 6. Päädyin lopulta käyttämään kartoissani vain ensimmäisen haun tuloksia. Vaihdoin pisteiden esitystavaksi Point Cluster -pisteet. Näin pisteiden sijainnit ja alueelliset määrät selkeytyivät. Tulivuoria varten käytin NOAA:n (National Centers for Environmental Information) tuottamaa tietokantaa, joka myös on yhdysvaltalainen. Kuvasin vain kerrostulivuoria, sillä ne ovat erityisen mielenkiintoisia mannerlaattojen tutkimisen kohdalla. Stratovolcanoes haulla sain vain muutaman kohteen [9] ja Stratovolcano haulla huomattavasti useamman [704]. Mielestäni erityisen hyvät alueet lähempään paneutumiseen olivat Japani ja Etelä-Amerikka. Valitsin näistä jälkimmäisen karttakuvaani. Koko maapallosta tekemääni karttaan jätin selkeyden vuoksi vain pienemmän haun kerrostulivuoret.

Oli mielenkiintoista tutkiia millä tavalla muut tuottivat tämän viikkoiset karttansa. Sanna Korpi oli tehnyt hienon interpoloinnin kuvaamaan mannerlaattoja. Tämä loi vaikutelman kolmiulotteisesta pinnasta. Etenkin Valtamerien kohdalla interpolointi toimii tehokkaana efektinä. En itse ollut kokeillut interpolointia. Kokeilin lämpökartan tekoa ja tuloksena oli varsin utuinen kartta. Ajattelin tämän vuoksi, että myös interpoloitu kartta olisi huono havaillistamisen muoto, mutta nään nyt olleeni väärässä. Ville Väisänen taas oli tutkinut maanjäristyksiä erilaisten Richterin asteikon arvojen mukaan ja hänen kartoistaan etenkin viimeinen muodostaa hyvin suorat ja tasaiset pisteiden jatkumot. Sekä Ville että Martta Huttunen olivat käyttäneet karttapisteissään keltaista väriä, mikä oli punaisen lisäksi kaikista näkemistäni kartoista selkeimmin erottuva ja rajat merkkava väri.

Lisäksi mieleeni tuli tehtävää tehdessäni Ricen yliopiston tuottama harjoitussivu mannerlaattojen rajoihin liittyen. Se voisi olla kiinnostava myös muille kurssilaisille. Sivustolta voi myös ladata useita mannerlaattoihin ja niiden ilmenemiseen liittyviä kartta-aineistoja. Lopuksi tein vielä kartan NASAn (National Aeronautics and Space Administration) meteoriiteista. Valikoin kohteeksi Pohjoismaat ja vaihdoin myös projektion, jotta alue näyttäisi sopusuhtaisemmalta. Halusin kokeilla uusia esillepanon tapoja ja tein kartasta leikittelevän vinon. Jälkeenpäin mietittynä ei tämä ehkä ollut paras idea. Kartta ei näytä vakavasti otettavalta ja tein itselleni turhaa työtä, kun jouduin vaihtamaan myös muiden elementtien kierto-ominaisuutta.

Kuva 3. Etelä-Amerikan länsirannikolla tulivuorten ja maanjäristysten [≥ 5 Richter] määrä on todella suuri. Tämä on vahva todiste alueella sijaitsevalle mannerlaattojen rajalinjalle. Tulivuorien ja maanjäristysten linja jatkuu vielä Pohjois-Amerikassakin.
Kuva 4. Kartta Pohjoismaihin laskeutuneista meteoriiteista. Islantiin ei ole tiedettävästi laskeutunut lainkaan meteoriittejä.
Lähdeluettelo:

Discovering Plate Boundaries, RICE University (https://plateboundary.rice.edu/ 01.03.2021, 17.05), RICE University. 

Epicollect (https://five.epicollect.net/ 26.02.2021, 12.00), Epicollect5.

Geoinformatiikan menetelmät 2021 kurssimateriaali, Arttu Paarlahti, Geoinformatiikan menetelmät 1 (MAA-201 Kevät 2021), Helsingin yliopisto.

Martan kurssiblogi (https://blogs.helsinki.fi/humartta/2021/03/01/harjoitus-6-interpolointia-ja-pistekarttoja/ 01.03.2021, 17.10), Martta Huttunen.

sakorp's blog (https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/2021/02/23/hasardit-paikat-vk6/ 01.03.2021, 17.10), Sanna Korpi.

Villen GIS-blogi (https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/22/interpolointia-ja-hasardeja/ 01.03.2021, 17.10), Ville Väisänen.

Ulkoiset aineistot:

NCEI Volcano Location Database. NOAA National Centers for Environmental Information (01.03.2021, 14.05), NOAA. 

NASAs Open Data Portal, Meteorite Landings (01.03.2021, 18.35), NASA.

USGS, Earthquake Hazards Program, Search Earthquake Catalog (01.03.2021, 16.25), USGS.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.