Harjoitus 6: Interpolointia ja pistekarttoja

Kuudennen kurssikerran aloitimme reippailemalla ulkosalla keräten dataa lähiseuduistamme Epicollect5-sovelluksen avulla. Sovelluksen idea on mielestäni oikein mielenkiintoinen ja käyttökelpoinen. Osallistujat kirjautuivat sovelluksessa kurssikertaa varten luotuun projektiin, johon jokainen keräsi itse tietoa lähiseudustaan koordinaatein sekä vastaamalla kysymyksiin, jotka liittyivät muun muassa alueiden viihtyisyyteen sekä turvallisuuteen. Lisäksi oli mahdollista liittää mukaan kuva. Tämän jälkeen kaikki havaintopisteet ominaisuustietoineen siirrettiin visuaalisesti kartalle, josta niitä pystyi tulkitsemaan. Samaisessa harjoituksessa loimme interpoloimalla kartan lähinnä Helsingin alueen (jossa suurin osa pisteistä oli) pisteistä, aiheena koettu turvallisuus. Kiehtovaa nähdä kyseisiä toimia käytännössä, kuinka paikkatietoa syntyy!

Kotitehtävänä meillä oli luoda vähintään kolmen kartan sarja liittyen maanjäristyksiin, tulivuoriin, meteoriitteihin sekä esimerkiksi tsunameihin. Sivut, joilta tietoa voisimme etsiä ja kerätä, oli annettu valmiiksi, ja tarkoituksena oli valita itse aihekokonaisuus ja tiedot, joita halusi maailmankartalla esittää, kutenkin liittyen annettuihin aiheisiin. Ideana oli luoda karttoja, joita voisi käyttää kyseisten asioiden opettamisessa. Dataa oli saatavilla eri aiheista erilaisissa aikasarjoissa ja tallentamalla tiedon katalogeista tekstimuotoiseksi, sen pystyi liittämään QGIS:siin.

 

Kuvassa 1 on esitettynä yli 8 magnitudin maanjäristykset vuosien 1950 ja 2020 välillä. Lisäsin kartalle myös tulivuoret havainnollistamaan niiden ja maanjäristysten sijoittumisen yhteyttä, joka selittyy laattatektoniikalla. Kartasta voidaan huomata, miten suurin osa tulivuorista ja erittäin voimakkaista maanjäristyksistä sijaitsevat Tyynenmeren ympärillä, niin sanotun Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Huomattavaa on myös, kuinka merkittäviä yli 8 magnitudin maanjäristykset ovat, sillä niitä sattuu suhteessa paljon harvemmin kuin pieniä maanjäristyksiä. Kuvassa 2 on esitettynä alle 4 magnitudin maanjäristykset vuonna 2020. Kuten huomataan, niiden esiintyvyys vuoden aikana on huomattavasti suurempaa kuin yli 8 magnitudin järistysten esiintyvyys 70 vuoden aikana. Toki myös alle 4 ja yli 8 magnitudin maanjäristysten seuraukset ja vaikutukset ovat aivan täysin eri luokkaa.

Näiden kuvien tarkoituksena siis havainnollistaa eri momenttimagnitudiasteikon järistysten yleisyyttä ja sijaintia. Tulivuoret toimivat lisänä, jotta voidaan luoda yhteys tulivuoritoiminnan ja maanjäristysten sijoittumiseen, molemmat kun painottuvat mannerlaattojen reuna-alueille. Hyvänä lisänä voisikin toimia taustakartta, jossa on esitettynä mannerlaattojen rajat sekä mahdollisesti ainakin isoimpien laattojen nimet. Visuaalisesti kartat ovat mielestäni ihan kohtuullisen hyviä, eivät kaikista tarkimpia, mutta yleiskäsityksen antavia. Tulivuorista saa kyseisten karttojen avulla tietoon vain sijainnin, ei esimerkiksi onko tulivuori aktiivinen yms. Käytössämme olleesta tulivuoritietokannasta olisi voinut valita esitettäväksi vain tietynlaisia tulivuoria, mutta tulin siihen tulokseen, että omaan karttaani riittää nyt vain hieman epätarkempi tieto tulivuorista ylipäätään. Ilari on blogissaan valikoinut yhdelle kartoistaan vain aktiiviset kerrostulivuoret sekä yli kuuden magnitudin maanjäristykset tietyllä aikajänteellä. Lopputulos on oikein havainnollistava ja esitettäviksi valitut arvot sekä ominaisuudet kuvaavat ilmiötä erittäin hyvin. Muutkin hänen kartoistaan ovat visuaalisesti taidokkaita ja miellyttäviä katsoa.

 

Tsunamit voivat syntyvät voimakkaiden maanjäristysten, maanvyörymien ja tulivuortenpurkausten  sekä muun vulkaanisen toiminnan yhteydessä tai esimerkiksi meteoriitin törmäyksessä. Tätä ilmiötä päätin yrittää havainnollistaa  parilla kartalla. Kuvassa 3 on esitettynä yli 8 magnitudin maanjäristyksiä sekä tsunamien sijoittumista vuosina 1950-2020 ja kuten huomataan, niillä on hyvin selkeä yhteys. Kuitenkin varsinkin Välimeren alueella on paljon tsunameja, muttei mittausaikana yhtään yli 8 magnitudin maanjäristystä. Tulivuoria kuitenkin löytyy.

 

Seuraavaksi tarkastelinkin tulivuorenpurkauksia 1950-2020 suhteessa tsunameihin (kuva 4) ja niitäpä löytyi Välimeren alueeltakin. Ja yhtälailla yhteyttä on huomattavissa.

Tein lisäksi vielä yhden kartan meteoriittien törmäyskohdista ja tsunameista, mutta valitettavasti en saanut rajattua (aineistosivulla tai QGIS:sissä) meteoriittien törmäysvuosien aikajännettä yhtään järkevämmäksi selittämään haluamaani asiaa ja ainoa lopputulokseni olikin meteoriittien törmäyskraatterit kartalla kautta aikain, jolloin se ei sopinut enää tähän aiheeseen. Tsunamien ominaisuustietotaulukkoa selatessani huomasin, että valitsemallani aikajänteellä on sattunut muutamia todennäköisesti meteoriitin iskusta aiheutuneita tsunameja, mutta valtaosa aiheuttajista oli maanjäristyksiä, maanvyöryjä tai tulivuorenpurkauksia.

Pari sanaa lopputuloksesta sanoakseni (huom!!), tekemäni kartat sopivat hyvin yleiseen, melko epätarkkaan havainnollistamiseen, jossa tsunamit ja voimakkaat maanjäristykset sekä tulivuorenpurkaukset (mahdolliset syntytekijät) sijoittuvat samoille alueille, joskin pääasiassa jo mainitsemani laattatektoniikan vuoksi. Kartalla näkyviä tsunameja ei ole kuitenkaan millään tavoin filtteröity, eikä niiden syntytapa tai voimakkuus käy kartalta ilmi, jolloin karttaa katsoessa voidaan lähinnä vain arvailla ovatko samoilla alueilla tapahtuneet tulivuortenpurkaukset tai voimakkaat maanjäristykset aiheuttaneet tsunamia, vaikkakin niillä todistetusti yhteys on. Myöskään tulivuorenpurkauksia ei ole eritelty ja kartalla näkyvätkin kaikki valitulla ajanjaksolla tapahtuneet tulivuorenpurkauksiksi laskettavat tapahtumat. Myös valintani esittää vain yli 8 magnitudin maanjäristykset suhteessa tsunameihin oli tietoinen, koska mitä suurempi maanjäristys, sitä suurempi riski (suureen) tsunamiin. Nämä mainitsemani epätarkkuudet alkoivat vaivaamaan minua, mutta päätin kuitenkin toteuttaa karttasarjani alun perin valitsemallani tavalla, koska oletin että ideana on juuri enemmänkin harjoitella kyseisten karttojen teon prosesseja ja luomaan edes jollain tavalla havainnollistavia ja selkeitä karttoja, kuin tässä vaiheessa suoltaa timantinkovaa tieteellistä analyysiä…

Lopuksi tahdon mainita vielä Sirkun blogin, sillä hänen postauksessaan on oikein hyvältä näyttäviä karttoja maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin sekä niiden yhteyteen liittyen, jälkimmäisestä vieläpä pitkältä aikaväliltä, lisänä hyvää pohdintaa aiheesta!

PS. Selaillessani myöhemmin muiden kurssilaisten blogeja päädyin ihailemaan Paolan hienoja karttoja, jolloin muistin, että hankkimiamme tietokantoja pystyisi tarkastelemaan myös Google Earth-palvelussa! Tästä intoutuneena päätin itsekin kokeilla katsella meteoriittikraatterien sijoittumista maapallolla ja Paolan hyvien ohjeiden avulla se onnistuikin, kiitos avusta! 🙂

 

Lähteet:

Leino, I: Kuudes kurssikerta, Ilarin Maantiedostusblogi, 25.2.2021. (luettu 1.3.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/25/kuudes-kurssikerta/>

 

Pieniniemi, S: Viikko 6 – aamu-ulkoilua ja interpolointia, Sirkun kurssiblogi, 26.2.2021. (luettu 1.3.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/sipisi/2021/02/26/viikko-6-aamu-ulkoilua-ja-interpolointia/>

 

Stenvall, P: Friskluft, nära död och iver, Geoinformatikens djungel, 6.3.2021 (luettu 8.3.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/paolastenvall/2021/03/06/friskluft-nara-dod-och-iver/>