Harjoitus 5: Bufferointia (ja kaupunki-ikävää)

Viides kurssikerta oli oikein positiivinen yllätys, sillä olin varautunut kaikkein pahimpaan. Käsittelimme jälleen pääkaupunkiseudun aineistoja ja harjoittelimme buffereiden eli vyöhykkeiden laatimista ja niistä syntyvien tulosten analysoimista.

Ensin pelailimme hetken Pornaisten alueella, jossa teimme karttakohteiden avulla erilaisia laskutoimituksia sekä selvitimme pituuksia, lukumääriä ja pinta-aloja. Sitten pääsimme itsenäisten tehtävien pariin, joista ensimmäisessä tarkasteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä, sekä niiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Aineistoihin kuului myös tietokanta lentomelusta, jonka avulla pystyttiin laskemaan esimerkiksi kuinka paljon ihmisiä asuu suurimman lentomelun alueella. Samaisessa tehtävässä tarkasteltiin vielä juna-ja metroasemia sekä niiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrää ja prosenttiosuuksia heistä, esimerkiksi ikäryhmittäin. Samalla idealla jatkettiin myös toisessa tehtävässä, jossa tarkasteltiin ihmisten määriä taajamissa ja suoritettiin useita prosenttilaskutoimituksia. Erkki Järvinen oli koostanut mainitsemieni tehtävien vastauksista oikein näpäkän taulukon. Suurin osa vastauksistamme oli täysin samoja, mutta joissain kohdissa huomasin heittoja. Nämä heitot kohdistuivat vastauksiin, joissa oltiin itse piirretty alue, esimerkiksi lentokenttä-tehtävässä kiitoradat, jolloin kaikkien piirtämät alueet ovat luonnollisesti hieman erilaisia ja sen takia bufferit myös rajaavat eri määriä ihmisiä.

Kolmannessa kohdassa sai valita useasta eri tehtävästä ja siirryttiinkin uusiin aineistoihin. Valitsemassani tehtävässä kartoitettiin Helsingin Yhtenäiskoulun henkilökunta- ja tilatarpeita tarkastelemalla sen koulupiirien oppilaita eri ikäluokissa. Erkki oli tehnyt kyseisessä kohdassa tehtävän uima-altaiden määristä alueittain pääkaupunkiseudulla ja luonut siitä hienon kartan, kuten myös Lotta Mattila blogissaan. Mielenkiinnolla luin heidän mietteitään tehtävästä ja sen ratkaisusta ja jälkeenpäin jopa vähän kaduttaa, että jätin tämän tehtävän tekemättä suurien ennakkopelkojen vuoksi, mutta opiskelutovereista inspiroituneena voisin sitä vielä yrittää ratkaista. Se kun on ainoa keino oppia…

Periaatteessa kaikki tehtävät noudattelivat samaa ideaa, joka oli mielestäni melko helppo sisäistää. Luotiin tietynkokoisia vyöhykkeitä tietyille valmiille alueille tai kohteille tai tuotettiin itse uusi alue tai kohde (kiitoradat tehtävässä 1), jolle luotiin vyöhyke. Sen jälkeen tarkasteltiin vyöhykkeen sisään jääviä ja heidän ”ominaisuuksiaan” aineistosta. Aineistojen kanssa sai myös puljailla paljon, ja mieleen muistuikin muun muassa uusien tasojen ja sarakkeiden luominen. Myös prosenttilaskut olivat merkittävässä osassa. Tehtävät olivat mielenkiintoisia, mutta toki useat uudet komennot vaativat vieläkin paljon harjoittelua, ennen kuin ne tulevat selkärangasta.

Lopuksi, täytyy kyllä myöntää, että kerta kerran jälkeen pääkaupunkiseudun aineistojen kanssa vutjailu herättelee ikävää Helsinkiin… Sen verran ehti kuitenkin kaupunkiin (ihmisineen <3) jo kiintyä, että odottelee innolla siihen arkeen paluuta koronatilanteen toivottavasti jossain vaiheessa helpottaessa.  On mukava ajatus, miten paljon sieltä on vielä näkemättä ja kuinka paljon voikaan oppia uutta. Toisaalta on ollut ihan huippua nauttia kunnon talavesta maaseudun rauhassa, kun voi melko vapaasti liikkua ja mennä, hypätä milloin suksille, kelekan kyytiin tai hevosen selekään ja painua pitkästä aikaa oikein kunnolla lumiseen mehtään. Talvi on kyllä huikeaa aikaa. Kun palelluttaa itsensä päivittäin pihalla rymytessä, niin opiskelukin sisällä lämpimässä alkaa tuntua eri tavalla kiehtovalta vaihtoehdolta. 😀 Siinä on hyvä tasapaino. Mutta eihän tuolta malta tulla poiskaan, kun on niin kaunista, hengitys höyryää ja lumi narskuu. Kevätaurinkokin alkaa jo puskemaan pakkasten läpi.

Enempee ennee löpisemättä, on sitä lähettävä tuas pakkasesta naattimaan, tänä aamuna sitä olikin kirpsakat -32°C. Aurinkoisia talvipäiviä opiskelutovereille missä päin määttekään ja tsemppiä opintoihin!

Tässä vielä kuva upeasta pakkasaamusta, kun suuntana oli vankasti etelä, mutta ei tällä erää edetty Keski-Suomen rajoja pidemmälle.

 

Lähteet:

Järvinen, E: Kurssikerta 5, Geoinformatiikan menetelmät 2021, 21.2.2021 (viitattu 22.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/erkkijar/2021/02/21/kurssikerta-5/>

 

Mattila, L: Itsenäiset tehtävät: Tunteiden vuoristorata, Lotta Mattilan blogi, 19.2.2021 (viitattu 22.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/2021/02/19/itsenaiset-tehtavat-tunteiden-vuoristorata/>

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.