Viimeisenä tehtävänä meillä oli toimia hieman itsenäisemmin ja etsiä itse aineistot viimeisiin karttoihin, kokonaisuudessaan. Linkkejä oli toki tarjoiltu valmiiksikin. Olin jopa niin hurja, että kävin ensin ihan mielenkiinnosta ihmettelemässä muun muassa Eurooppaa ja Amerikkaa koskevia tilastoja, mutta realiteetit mielessäni palasin sen jälkeen tutun Tilastokeskuksen sivuille. Maakuntatasolla en ollut Suomesta yhtään karttaa tällä kurssilla tuottanut, joten ajattelin sen olevan toimiva idea (sekä riittävän yksinkertainen). Valitsin muuttujikseni kasvihuonepäästöt maakunnittain sekä teollisuuden energiankäytön maakunnittain. Molemmista oli saatavilla tietoa usealta vuodelta, mutta päätin ottaa tarkasteluvuodekseni vuoden 2018, sillä siitä löytyi dataa molemmista aiheista.
Hetken muistelun jälkeen datan lataaminen koneelle ei ollut homma eikä mikään, mutta taustakartan hankkiminen vaati jo pidempää pohdintaa. Lopulta mieleen muistuivat rajapinnat, jolloin sain suhteellisen vikkelästi Suomen maakuntien rajat näkyviin QGIS:siin. Sitten vielä tietojen yhdistäminen. Tämä vaihe tuotti jonkun verran ongelmia, kunnes tajusin että ladattua dataa voisi ehkä siivoilla hieman ennen yhdistämisyrityksiä. Sittenhän se alkoikin pelaamaan! Pääsin jo niinkin pitkälle, että ensimmäinen kartta oli jo väreineen ja luokituksineen edessäni, kunnes joku meni vikaan ja alkoi hirmuinen säätäminen. Taustakartta hävisi aina, kun yritin tietoa saada luokitelluksi kartalle. Loppujen lopuksi käynnistin QGIS:sin uudelleen lukuisia kertoja ja jopa tein ihan kaiken alusta, muttei sekään auttanut. No, loppujen lopuksi kyse olikin ilmeisesti siitä, etten ollut kaikessa innostuksessani huomannut tallentaa kyseistä layeria ennen luokittelua… Tekevälle sattuu.
Lopulta kartat tulivat kuntoon ja lopputulos on pitkälle niin kuin halusin. Siltikin näiden karttojen aikaansaaminen itsenäisesti oli ihan riittävän suuri ponnistus, enkä lähtisi vielä tappelemaan yhtään monimutkaisempien juttujen kanssa. Nyt ainakin tämän työn vaiheet ovat selvät ja monia kurssin asioita tuli samalla kerrattua.
Karttoja tutkaillessa voi huomata, että samat maakunnat painottuvat pitkälle molemmissa, sillä teollisuuden energiankäyttö luonnollisesti lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankäyttö-kartassa (kuva 1) tummimmalla erottuvat Uusimaa ja Etelä-Karjala sekä Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Uusimaa ei sinänsä yllätä, sinne kun painottuu huikea määrä Suomen teollisuudesta. Etelä-Karjalan tulos on mielenkiintoinen ja itselleni uusi. Hetken asiaa selviteltyäni asiat kuitenkin valkenivat ja tuli taas opittua uutta, Etelä-Karjala onkin merkittävä monipuolisen teollisuuden keskittymä. Etelä-Karjalan Liiton sivuilla Etelä-Karjalaa kuvataan ”vahvana teollisuus- ja innovaatiokeskittymänä” sekä ”kansainvälisenä suurteollisuuskeskittymänä”. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi taas ovat jo alueina isompia (enemmän teollisuutta) ja Suomenkin mittakaavassa pohjoisen sijainnin vuoksi teollisuuden eri vaiheet vaativat eri tavalla energiaa.
Kuvan 2 kartassa erottuvat lähes samat alueet kuin kuvan 1 kartassa, pääasiassa alueet joilla on paljon ihmisiä ja ihmistoimintaa, joka tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä (Uusimaa) ja luonnollisesti pohjoiset alueet joissa pitkät välimatkat (autoilu) ja lämmitys tuottavat päästöjä. Mieleeni tuli, että myös hiilinielujen määrä on pienempi aivan etelässä (pellot, tiheä ihmisasutus -> suuret kaupungit) ja pohjoisessa (vaativat kasvuolosuhteet), kuin keskisen Suomen alueella.
Sitten vielä lopullinen tuotos, visualisointi kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuuden energiankäytöstä samalla kartalla (kuva 3).
Kyseinen kartta on yhdistelmä molempia ja vaikka tarkkaa tietoa teollisuuden energiankäytöstä ei saakaan, kartalta voi kuitenkin hahmottaa missä energiankäyttö on suhteessa suurempaa ja missä pienempää sekä pohtia sen mahdollisia vaikutuksia kokonaispäästöihin.
Oli upeaa ihastella myös toisten kurssilaisten toteuttamia karttoja mitä monipuolisimmista aiheista ja ympäri maailmaa! Mielenkiintoisina poimintoina Suomen mittakaavassa mainitsen muun muassa Nellin tekemän kartan, jossa hän visualisoi maakuntien hedelmällisyyslukuja sekä prosentuaalista osuutta naisväestöstä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Saara oli toteuttanut karttansa kuntajaolla ja siinä käsiteltiin eniten ääniä saaneita puolueita vuoden 2017 kuntavaaleissa, sekä naisten osuutta valtuutetuista. Ida taas oli napannut aiheekseen Helsingissä vuosien 2016-2019 aikana valmistuneet asunnot sekä viherkatot!
Lähteet:
Etelä-Karjalan Liitto, Vahva teollisuus- ja innovaatiokeskittymä, rajan ja Saimaan mahdollisuudet – Etelä-Karjala on imagoaan ja kokoaan suurempi maakunta, 12.9.2018. (luettu 4.3.2021)
<https://www.ekarjala.fi/liitto/vahva-teollisuus-ja-innovaatiokeskittyma-rajan-ja-saimaan-mahdollisuudet-etela-karjala-on-imagoaan-ja-kokoaan-suurempi-maakunta/>
Kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain, 2011-2018. Tilastokeskus, Helsinki. (haettu 3.3.2021)
Teollisuuden energiankäyttö maakunnittain, 2007-2019. Tilastokeskus, Helsinki. (haettu 3.3.2021)
<http://tilastokeskus.fi/til/index.html>
Vasse, N: Viikko 7, Nellin seikkailut GIS-maailmassa, 5.3.2021. (luettu 8.3.2021)
<https://blogs.helsinki.fi/nvasse/2021/03/05/viikko-7/>
Heikkinen, S: Viimeinen kurssikerta, Saaran GIS-blogi, 4.3.2021. (luettu 8.3.2021)
<https://blogs.helsinki.fi/heikkins/2021/03/04/viimeinen-kurssikerta/>
Adler, I: Opittujen taitojen testausta, Adlerida’s blog, 4.3.2021 (luettu 8.3.2021)
<https://blogs.helsinki.fi/adlerida/2021/03/04/opittujen-taitojen-testausta/>