Tällä viikolla opimme käyttämään useita yksittäisiä toimintoja ja työkaluja. Opimme yhdistämään alueita kokonaisuudeksi, tekemään tietokantaliitoksia ja tuomaan CSV-tiedostoja QGIS-ohjelmistoon.
1. Oppitunti
Tällä luennolla muokattiin itse tietokantoja. Katsoin luennon viikolla vielä uudestaan, sillä koin sen teemat tärkeiksi ja toiminnot yksinkertaisiksi. Yksinkertaisuuden vuoksi monet toiminnot unohtuvat helposti.
Opimme yhdistämään alueita toisiinsa usealla tavalla. Yhdistelimme sekä Toggle Editing valikon Merge Selected Features työkalulla yksittäisiä kohteita, että Processing Toolbox valikon Dissolve työkalulla kohteita koko tietokannan tasolla. Lisäksi opimme tekemään tietokantaliitoksia ja valmistelemaan Excel-tiedosto CSV-tiedostoksi QGIS-ohjelmistoa varten. Opimme vielä yhdistelemään eri tietokantojen tietoja Count points in polygon ja Join attributes by location (summary) työkaluilla.
Oppitunnin materiaalina käytimme Norjalaisen rauhantutkimusjärjestö PRIO:n materiaalia Afrikkaa koskien. Syvensin luennolla tehtyjä tutkimuksia konflikteista, timanteista ja maaöljystä vielä lisää myöhemmin. Halusin tutkia timantteja koskevaa aineistoa suhteessa aikaan. Tein uuden sarakkeen siitä kuinka monena eri vuonna timantteja oli kussakin maassa löydetty. Yllätyksekseni missään maassa timantteja ei oltu löydetty ripotellen vaan enemmänkin ryppäissä. Eri aikana löydettyjen timanttien luvut eivät olleet korkeita. Kuitenkin esimerkiksi Botswanassa oli löydetty yhteensä kuusi timanttia viitenä eri vuonna, eli myös harvemmin löytyviä timantteja oli.
Tutkimalla tarkemmin huomasin, että taulukon arvona oli joissain tapauksissa vuosiluvun sijaan arvo ’9999’. Oletan tämän tarkoittavan siitä, ettei kyseisen timantin löytövuosi ole tiedossa. Tämä heikensi tuloksiani huomattavasti, sillä tämän kaltaisia timantteja oli kokonaismäärästä noin puolet. Timantteja on siis saatettu kuitenkin löytää enemmän ripotellen. Tästä ei vain ole tallentunutta tietoa. Joka tapauksessa minulle selvisi, että vuonna 1946 oli löytynyt yhteensä eniten timantteja. Harmillisesti konfliktien tietokannassa tiedot alkoivat vasta vuodesta 1947, joten vuoden 1646 konflikteja ei voinut tutkia tarkemmin tästä timanttirikkaasta näkökulmasta.
2. Harjoitustehtävä
Tämän tehtävän kanssa minulla oli paljon haasteita. Ensin tuli lisätä tietokantaan valuma_alueet puuttuvat ä ja ö -kirjaimet. Tämän jälkeen kaikki toimi hyvin hetken aikaa. Kuitenkin loppupuolella harjoitusta, kun piti tehdä diagrammi järvisyydestä, en onnistunut sen teossa. Jonkin täytyi mennä vikaan tietokantaliitoksessani tai CSV-tiedoston teossani. Ainoat kohteiden arvot, joita QGIS luki kunnolla olivat Laajoki, Kiiminginjoki ja Kokemäenjoki. Tämän vuoksi ne olivat ainoat, joiden diagrammit tulivat näkyviin kartalle. Muiden tulva-alueiden diagrammit jäivät tyhjiksi. Tein vielä varmuuden vuoksi projektin toiseen kertaan. Tällä kertaa tapahtui samoin, vaikka pääsinkin hieman pidemmälle diagrammien teossa. Tutkin kuitenkin diagrammityökalua ja onnistuin löytämään monia ulkoasua muuttavia toimintoja työkalun sisältä. Erikoista oli se, että samat toiminnot eivät aina tuoneet samoja tuloksia kun niitä kokeili uudestaan. Lisäksi QGIS kaatui minulla useaan otteeseen ja toisen diagramminteon aikaisen kaatumisen jälkeen lopulta luovutin. Yritin etsiä apua muiden blogeista, mutta kenelläkään ei ollut suurempia ongelmia omien karttojensa kanssa. Kävin läpi esimerkiksi Lotan blogin, Sannan blogin, Annikan GIS-blogin ja Villen GIS-blogin ja hämmästelin kuinka hienosti he olivat saaneet diagrammit aikaisiksi.
Epäilen ongelmien syyksi kahta eri tekijää. Ongelma vaikuttaisi olevan, joko liitoksessa tai CSV-tiedoston luvussa. Se, että CSV-tiedostoni on koodattu tavalla, jota QGIS ei lue tarpeeksi hyvin, on yksi mahdollisuus. Tein tiedoston Mac -laitteen oletusmuotoisena (Unicode (UTF-8)). Vaihtoehtoja koodaukselle on kymmenittäin ja ne on nimetty eri tavalla kuin Windowsissa, joten en osaa sanoa mikä niistä olisi paras. Erikoista tiedostosta liitettyjen tietojen käytössä oli esimerkiksi se, kuinka atribuuttitaulukko näkyi päällisin puolin oikeanlaisena, mutta jos tietoja järjesti arvon mukaan se määritti esimerkiksi luvun 19,8 pienemmäksi kuin luvun 2,2. Toinen hankaloittava tekijä tämän viikon harjoituksessani voi kenties olla tietokoneeni muistitila? Tietokoneeni muisti on parhaillaan varsin täysi ja se voisi osittain selittää sen miksi QGIS kaatui minulla useamman kerran. Toki on yhä mahdollista, etten vain osannut käyttää diagrammien teon työkalua ja että se on kompleksisempi kuin luulen.
3. Lopuksi
Karttaa, joka sisältää tiedot jokien tulva-alueista ja alueittaisesta järvisyydestä, voitaisiin hyödyntää monessa asiassa. Tulva-alueet ovat tärkeitä rakentamisen ja maatalouden näkökulmasta. Myös järvisyys liittyy rakentamiseen. Esimerkiksi maisemoinnissa molemmilla tiedoilla on paljon merkitystä. Kenties järvisyyttä voisi hyödyntää johtamalla niihiin tulvivaa jokivettä tai luomalla tulvavedelle altaita alueille, joissa ei ole luonnostaan paljon järviä? Myös matkailun kannalta molemmat tiedot ovat hyödyllisiä, sekä matkailukohteen näkökulmasta, että vesireittien näkökulmasta.
Tämä viikko alkoi lupaavasti ja luento meni hyvin. Kuitenkin loppua kohti viikko muuttui oikeaksi vaikeuksien kierteeksi. Opin kuitenkin tästä huolimatta paljon uutta ja toivottavasti jatkossa asiat etenevät taas kuten ensimmäisen kahden viikon aikana.
Lähdeluettelo: Annikan GIS-blogi (https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/04/harjoitus-3-tulvaindeksikartta/ 05.02.2021, 10.15), Annika Innanen. Geoinformatiikan menetelmät 2021 kurssimateriaali, Arttu Paarlahti, Geoinformatiikan menetelmät 1 (MAA-201 Kevät 2021), Helsingin yliopisto. Lotan blogi (https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/2021/02/02/3-kurssikerta/ 04.02.2021, 19.01), Lotta Puodinketo. Peace Research Institute Oslo, (https://www.prio.org/ 03.02.2021, 18.00), PRIO. Sannan blogi (https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/02/03/veritimantteja-ja-keskivirtaamia/ 05.02.2021, 21.30), Sanna Jantunen. Villen GIS-blogi (https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/02/valuma-alueiden-tulvaindeksikartta/ 05.02.2021, 10.20), Ville Väisänen.