Hasardit paikat (vk6)

Tällä kertaa harjoittelimme itse tiedonkeruuta epicollect5 -sovelluksella ja sen jälkeen käsittelimme dataa interpoloimalla siitä visualisointeja missä on tiedonkerääjien mielestä turvattomimmat alueet. Kartasta tuli näin melko informatiivinen. Innostuin aiheesta ja päätin tehdä tämän viikon varsinaisen harjoituksen käyttämällä interpolointia hyväkseni.

Maanjäristyksiä

Kokeilin kerätä tietoa maanjäristyksistä hieman eri magnitudeilla ja eri aikakausina. Lopulta päädyin käyttämään aineistoa ajalta 1980-2021 ja maanjäristyksiä magnitudeista 6.0 ylöspäin. Mielestäni se antoi hyvän kuvan siitä missä keskimäärin tapahtuu usein suhteellisen kovia maanjäristyksiä. Korkeimmilla magnitudeilla paikat eivät kuvastaneet yleisiä järistysalueita kovin hyvin.

Kuva1. Maanjäristykset piirtävät mannerlaattojen reunoja näkyviin

Kartalla näkyy hyvin mannelaattojen reunat joissa järistyksiä yleensä tapahtuu ja röpelönä esiintymänä alueet joilla on paljon järistyksiä ja ne ovat erivahvuisia keskenään. Isot pallukat kuvastavat alueita joilla järistysten voimakkuus on tasainen (muutama järistys ja kaikki samoilla magnitudilukemilla) tai on sattunut vain yksi/pari järistystä. Tiheästi järisevillä alueilla kovemmat järistykset eivät pomppaa näkyviin vaan jäävät normaalin vaihtelun välillä ansaitsemaansa kohtaan muiden pienempien järistysten väliin.

Seuraavaksi etsin käsiini tietoja asukasmääristä, koska halusin nähdä kuinka paljon väestöä asuu potentiaalisilla järistysalueilla. Löysin tiedot csv-muodossa sivulta SimpleMaps (Simplemaps.com 2021) ja karsin pois kaikki alle miljoonan asukkaan kaupungit.

Kuva2. Maanjäristykset ja suurkaupungit

Datan käsittely olikin hieman hankalaa koska Aasia monopolisoi dataa niin voimakkaasti että oli hankalaa löytää kuvaaja jolla muutkin maailman kaupungit saisi näkyviin. Lämpökartta vaikutti ensin hyvältä idealta mutta se olikin lopulta vain yksi iso pallo Aasiassa! Lopulta päädyin käyttämään aiemmilta kurssikerroilta tuttua pylväsmallia jossa pylvään pituus kuvaa väestömäärää. Nähdään että Aasiassa ylipäänsä yli miljoonan asukkaan kaupunkeja on todella tiheään ja samoin järistysalueet ovat lähettyvillä. Erityisesti väkirikkaat Japani, Taiwan ja Filippiinit ovat järistysalueiden ympäröimiä. Väli-Amerikka pistää myös silmään järistyksillänsä ja muutamalla korkealla väestöpylväällä, samoin kuin Jakartan ja Singaporen alue.

Jäin pohtimaan kuvastaako karttani hyvin maanjäristysten esiintymistä ja voimakkuutta ja tulin siihen tulokseen, että ehkä se kuvastaa parhaiten esiintymistä. Vertailin omaa karttaa kurssikaverin Villen (Väisänen 2021) blogin karttoihin ja totesin että pallokuvioilla voi periaatteessa saada ilmaistua selkeämmin etenkin jos haluaa vertailla kahta asiaa keskenään kuten Ville oli tehnyt ja vertaillut tulivuorien ja maanjäristysten esiintymistä. Kuten Villekin, jäin kaipaamaan QGIS-ohjelmalta lisää visualisointityökaluja tätä tehtävää varten. En halunnut käyttää pelkkiä palloja (löysin myös muutaman muun yhtä huonosti sopivan symbolin) joten päädyin siksi interpoloimaan, mutta toisaalta lopputulos ei ehkä ole niin selkeä kun voisi olla.

Kartan avulla voitaisiin esitellä sitä miten järistysaltiilla alueilla moni suurkaupunki on ja kuinka vähän ja maltillisia järistyksiä esim. Euroopassa tapahtuu.

 

Lähteet:

SimpleMaps.com (2021). Haettu 23.2.2021 osoitteesta https://simplemaps.com/data/world-cities

Väisänen, Ville (2021). Villen GIS-blogi. Haettu 23.2.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/

2 thoughts on “Hasardit paikat (vk6)”

Leave a Reply

Your email address will not be published.