Author: Deleted User

Arkeologinen inventointi Villingissä jatkuu Paulan ja Annukan voimin, tutkimuksen aiheena on saaren asutushistoria. Näin laveasti määritelty aihe johtaa laajoihin ja monipuolisiin kenttätöihin, sillä eri aikakausina on esi-isiemme käsitys mukavasta asuinpaikasta vaihdellut paljonkin ja asutuksen merkkejä etsitään kullekin aikakaudelle tyypillisistä paikoista. Tällä viikolla saarelaiset ovatkin nähneet arkeologien seikkailevan vaikka missä: korkeilla kallioilla, rantakivikoissa, notkoissä pajupensaiden lomassa ja kaikkialla siinä välillä.. Tuloksena on monenlaisia kasoja ja kuoppia:

Villingin kaksiviikkoinen inventointi on alkanut! Ensimmäisen kahden kenttäpäivän aikana olemme ehtineet jo etsimään keskiaikaisen ja 1700-luvun asutuksen paikkaa pintapoimimalla, kairaamalla ja koekuopittamalla. Löytöjä karttuikin yllättävän suuri määrä, niin että illat ovat kuluneet mukavasti niitä puhdistaessa ja tunnistaessa. Monipuoliseen aineistoon kuuluu eläinten luita, lasia, fajanssia, punasavikeramiikkaa sekä metallia. Vanha ikkunalasi ja liitupiipun katkelmat kertovat 1700-luvun asutuksesta, ja hioinkivi pellon viljelyhistoriasta.

Varviluodolta saaren koillispäädyssä etsittiin nimen perusteella telakkaa tai muuta veneenrakennuspaikkaa. Paikalla olevia, saaren kesäasukkaan näyttämiä komeita metallirenkaita on voitu käyttää veneiden kallistamiseen tervausta varten.

Tulevina päivinä jatkamme keskiaikaisen tilan metsästystä koekuopittamalla ja kairaamalla – tästä lisää seuraavalla kerralla =)

Since we are excited about our study project, we want to share some information about it also in English. The research project is called Maritime Helsinki and it started in the year 2014. The main goal of this joint effort of the units of Finnish Language and Archaeology at the University of Helsinki is the reconstruction of the settlement history of Helsinki archipelago. Our group have five members: Paula Kouki, Annukka Debenjak, Marika Luhtala, Terhi Ainiala and Mika Lavento.

One way of approaching the language of past populations is the study of toponomastics, which has a long tradition in Nordic archaeology. Coastal Finland, with its successive settlement by speakers of Finnish and Swedish, lends itself well to this type of study.

Most of the present-day Helsinki archipelago rose from the waves at the end of the Neolithic period. The current research concentrates on recognising the temporal stratigraphy of Finnish and Swedish toponyms, datable by linguistic features and historical documents, as well as on locating the archaeological remains reflecting the consecutive phases of settling the archipelago, which have received little attention so far. To ensure the effective transfer of information and to avoid the pitfalls of misunderstandings and over-interpretation, linguists and archaeologists are working side by side.

Next week Paula, Annukka and Marika will be in the island of Villinki collecting toponyms and doing archaeological research.  Hopefully soon we’ll have more information about the fascinating history of the Helsinki archipelago!

Kööpenhaminassa ehti nauttia hieman myös kaupunkimaisemasta. Loppupäivinä aurinko paistoi jo lämpimästi.

Juutinmaan pääkaupungin leveillä kaduilla lasiseinäisten tornitalojen varjossa ja viikinkituulten armoilla ymmärtää, että paksumpi vaatekerta olisi tullut tarpeeseen. Sää Kööpenhaminassa on siis ainakin ollut kodikas kolmipäiväisen NTAG -konferenssin ajan. Vaikka lentokone kuljetti työryhmästä Paulan, Annukan ja Marikan Helsingistä etelään, ollaan edelleen Pohjoismaissa: se näkyi myös konferenssin puheenvuoroissa, joista suuri osa käsitteli Skandinavian menneisyyttä.

Nordic Theoretical Archaeology Group järjestää vuosittain konferenssin, jonka ohjelmassa oli tällä kertaa paljon mielenkiintoisia puheevuoroja fennistinkin näkökulmasta. Työryhmän sydäntä lähinnä oli sessio Archaeology and Language – and the Future of Archaeo-Linguistic Studies. Yhteensä 21 puheenvuoron aikana keskustelu lainehti geenitutkimuksen saloista aina agraarikulttuurin ja karjanhoidon suhteesta kielten leviämiseen pohjoisen Euraasian alueella. Arkeologian ja lingvistiikan (ja paikoin genetiikankin) avulla luotiin uusia näkökulmia vallitsevaan tutkimustilanteeseen. Kokemuksia vaihdettiin myös opetusmetodeista: sekä Kööpenhaminassa että Helsingissä on koettu hedelmällisiksi monitieteinen, arkeologiaa ja kielentutkimusta yhdistävä kurssimuoto.

Työryhmän oma esitys käsitteli merellisen Helsingin asutushistoriaa paikannimistön ja arkeologian keinoin. Ensimmäinen esiintyminen kansainvälisessä konferenssissa oli harjoittelijoille jännittävä kokemus, joka päättyi hedelmälliseen keskusteluun – yleisön mielenkiinto kohdistui erityisesti saariston paikannimiin. Keskustelu jatkui yhteisissä illanistujaisissa Kööpenhaminan vanhan yliopiston juhlavassa päärakennuksessa. Hyvässä seurassa viinilasillisen ääressä eri tieteenalojen yhteistyötä ja tulevaisuuden tutkimuksen suuntaviivoja pohdittiin pitkälle yöhön. Tästä on hyvä jatkaa: seuraavaksi tie vie Villinkiin, saaren inventointi ja nimistön keruu odottaa!

-Annukka ja Marika-

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!