Viidennellä kurssikerralla harjoiteltiin bufferointi- eli puskurityökalun käyttöä ja hyödyntämistä aineistojen analyysissä. Työkalun käyttöä harjoiteltiin itsenäisten tehtävien avulla. Puskuroinnilla tarkoitetaan tietyn kohteen ympärille rajattua sädettä, jonka sisäpuolelta voidaan analysoida eri kohteita. Kurssikerran alussa työkalun käyttöä harjoiteltiin yhdessä muun muassa Pornaisten alueen teiden, koulun ja sairaalan ympäristöä bufferoimalla. Tämän jälkeen siirryttiin itsenäisten tehtävien pariin, joissa hyödynnettiin aiemmilla kurssikerroilla opittuja asioita. Itsenäisiä tehtäviä tehdessäni oli pakko todeta, että MapInfo —taidoissani on tapahtunut kehitystä. Aiemmin haastavilta tuntuneet komennot eivät tuottaneet enää suuria ongelmia ja mikä parasta, eri kurssikerroilla opittujen asioiden soveltaminen alkaa onnistua. Alan siis vihdoin hahmottamaan MapInfon eri toimintojen yhteyksiä ja käyttömahdollisuuksia. Tietenkin virheitä syntyy vielä paljon, mutta useassa tapauksessa osaan itse oikaista niitä.
MapInfossa erityisen hyödyllisiksi toiminnoiksi ovat osoittautuneet kolmannella kurssikerralla harjoiteltu taulukkomuotoisten tiedostojen yhdistäminen, siistiminen ja uusien sarakkeiden luominen. Näitä toimintoja hyödyntäen on muun muassa mahdollista liittää tilastotietoa karttapohjaan, mikä on keskeinen toiminto teemakarttojen laadinnassa. Haastavia toimintoja kuitenkin vielä riittää, mutta kokeilemalla ja epäonnistumalla onneksi oppii. MapInfossa harmittavaa kuitenkin on undo, eli kumoamistoiminnon puuttuminen. Näin ollen virhettä voi olla vaikea korjata, kun tehtyä komentoa ei voi perua.
Itsenäisissä tehtävissä harjoiteltiin sekä pistemuotoisten että aluemuotoisten kohteiden puskurointia. Tehtävissä tarkasteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien sekä pääkaupunkiseudun juna-asemien ympäristössä asuvien ihmisten lukumääriä ja prosenttiosuuksia. Lentokenttätehtävissä piti ensin piirtää piirtotyökalulla kiitoradat, joiden ympärille erilaisia puskusreita tehtiin. Koska jokainen opiskeija piirsi kiitoradat itse, oli niissä pieniä eroavaisuuksia, mikä näkyi myös saaduissa tuloksissa. Vastauksia vertaillessa heitot opiskelijoiden vastausten välillä saattoivat näin ollen olla suuriakin. Kiia Eerikäinen on myös pohtinut näitä eroja blogissaan (Eerikäinen 2017).
Pistemuotoisten kohteiden bufferointia harjoiteltiin juna-asemien ympäristöjä puskuroimalla. Tarkasteltavina kohteina oli Helsingin lähijuna-asemista 500 metrin etäisyydellä asuvat asukkaat. Tässä tehtävässä harjoiteltiin myös prosenttiosuuksien laskemista, mikä on tietenkin tuttua.
Kurssikerran viimeisen tehtävän sai valita kolmesta eri vaihtoehdosta. Päätin tehdä Helsingin Yhtenäiskoulun tarpeita kartoittavan tehtävän. Siinä tuli selvittää uusien ekaluokkalaisten, yläkouluikäisten, kouluikäisten, muunkielisten ja muunkielisten koululaisten osuudet koulupiirin alueelta. Tehtävässä alkuun pääsemisen jälkeen työskentely sujui ongelmitta. Tämä saattoi johtua siitä, ettei tällä kertaa tarvinnut tuottaa karttaesitystä, vaan taulukkomuotoiset vastaukset riittivät (Taulukko 3.).
Kurssikerran tärkeimpänä antina mieleen jäi GPS-paikantaminen, joka auttoi hahmottamalla kyseisen tekniikan käyttöä ja toimivuutta. Kurssikerralla itsenäisten tehtävien tekeminen puolestaan haastoi kykyä soveltaa omaa oppimista.
Lähteet:
Eerikäinen K. (2017) Kurssikerta 6. <https://blogs.helsinki.fi/kiee/2017/02/26/kurssikerta-6/> (Luettu 9.3.2017)