Viimeisellä PAK-kurssikerralla oli aika haastaa itseään ja testata kurssilla karttuneita taitoja: tehtävänä oli nimittäin luoda alusta loppuun asti itse tehty kartta. Mitään valmiita aineistoja ei siis annettu, vaan ne kaikki tuli kerätä internetistä itse.
Haastavin osuus työssä tuntui olevan kuvattavan aiheen keksiminen. Löysin kuitenkin heti alkussa Eurostatin sivuilta hyvät tilastot Euroopan maiden kasvihuonepäästöistä, joita päätin hyödyntää. Koropleettikartalle tyypillisesti pohjakartassa näkyi eri värein valtioden hiilidioksidipäästöt asukasta kohden. Arvot laskettiin jakamalla valtioiden hiilidioksidipäästöt niiden asukasluvulla. Yllättäväksi haasteeksi muodostui Euroopan valtioiden vuoden 2015 tarkkojen asukaslukujen löytäminen. Tällaisen perustiedon luulisi olevan helposti saatavilla. Vuoden 2014 ja 2016 tiedot puolestaan tuntuivat tulevan vastaan monesta eri lähteestä, mutta haluamaani vuotta oli yllättävän vaikea löytää. Etsintä kuitenkin lopulta palkittiin, eikä kartassa tarvinnut sekoittaa eri vuosien tietoja.
Koropleettikartan valmistuttua suurta hämennystä aiheutti Tanskan erottuminen muista valtioista korkeiden hiilidioksidipäästöjen takia. Eikö Tanskan pitäisi olla pyöräilyn ja uusiutuvan energiantuotannon maana ympäristöystävällisyyden mallivaltio? Tämä sai minut epäilemään karttani informaation oikeellisuutta. Huomasin kuitenkin, että Vilja Jokinen oli tehnyt oman karttansa saman aiheen pohjalta ja myös siinä Tanska erottuu korkeilla CO2 päästöillään (Jokinen 2017). Ilmeisesti karttamme kuvaa ilmiön oikein. Kiinnostuin, mistä valtioiden hiilidioksidipäästöt syntyvät. Päätin jatkaa Eurostatin hyvien tilastoiden hyödyntämistä ja tehdä koropleettikarttaan ympyrädiagrammit kuvaamaan valtioiden hiilidioksidipäästöjen lähteitä.
Kartassa näkee, että suurimpia hiilidioksidin lähteitä on kaasun, sähkön, lämmön ja ilmastoinnin tuotanto, kotitaloudet, kuljetus ja varastointi sekä vedenjakelu ja rakentaminen. Tanskassa suurimmat päästöt näyttää syntyvän kuljetuksesta ja varastoinnista, mikä tuntuu erittäin kummalliselta. Tilastoja tutkiessani ja asiaa pohtiessani havaitsin kuitenkin, että Grönlannin ja Tanskan päästöt lasketaan yhteen, mikä on syynä Tanskan korkeille päästöluvulle. Grönlannin kaukainen sijainti luonnollisesti nostaa kuljetuspäästöjä.
Kartta on sisällöllisesti onnistunut, mutta visuaalisella puolella on paljon parannettavaa, sillä kartta on vaikeasti luettava. Koropleettikartan vaaleimmat värisävyt eivät erotu tarpeeksi hyvin toisistaan, minkä takia luokkien eroja kartalla on hankala hahmottaa. Ympyrädiagrammien luettavus puolestaan kärsii niiden pienen koon ja tummien värien takia. Todettakoon kuitenkin, että värisävyt näyttivät paljon paremmilta gis-labran koneiden suurelta näytöltä.
Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia kurssi on tämän viimeisen kartan ja blogitekstin myötä paketissa. Käteen kurssilta jäi parempaa ymmärrystä paikkatiedon keräämisestä ja visuaalisesta esittämisestä. Yllätyksenä tuli, kuinka haastavaa kartasta on saada visuaalisesti tyylikäs. Koin kehittyneeni kurssin aikana paljon MapInfon käyttäjänä. Silti täysin itsenäinen työskentely tuottaa edelleen haastetta ja ilman apua olisi vaikea pärjätä. Koin kuitenkin, että kurssi antoi hyvän pohjan laajemmalle paikkatieto-osaamisen kehittämiselle jatkossa.
Lähteet:
- Eurostat yearbook, Greenhouse gas emissions by industries and households. < http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Greenhouse_gas_emissions_by_industries_and_households> (Luettu 3.3.2017)
- Natural Earth, Admin 0 – Countries. <http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/10m-admin-0-countries/> (Ladattu 3.3.2017)
- Natural Earth, 1:50 Natural Earth I with Shaded Relief and Water. <http://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-raster-data/50m-natural-earth-1/> (Ladattu 3.3.2017)
- Jokinen V. (2017) Kurssikerta seitsemän: Viimeinen ehtoollinen. <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/2017/03/01/kurssikerta-7-viimeinen-ehtoollinen/> (Luettu 17.3.2017)