Viidennellä kurssikerralla kokeilimme puskurointitoimintoa, jolla voi laskea tietyllä säteellä jostakin pisteestä löytyviä kohteita, esimerkiksi alle kilometrin päässä koulusta sijaitsevat talot. Sitten testasimme MapInfo-taitojamme soveltavien tehtävien avulla. 

Itsenäisten tehtävien alku oli hankala, mutta onneksi niitä ei tarvinnut tehdä yksin: Suvi (Huovelin, 2017) on blogissaan avannut tarkemmin sigma-työkalun ja layer controlin kanssa pähkäilyämme. Myös linkki tuloksiimme löytyy Suvin blogista. Ainakin tietokantojen yhdistäminen, uusien sarakkeiden luonti ja päivittäminen sekä teemakartan teko sujuvat nyt rutiinilla. En silti pääse yli siitä, että MapInfossa yksi harhaklikkaus voi olla kohtalokas. Joskus on vain pakko sulkea koko ohjelma ja toivoa, että mitään ei tallentunut. On lohdullista huomata, että monen muunkin suhde MapInfoon on vähintäänkin ristiriitainen: tätä vaikeaa ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä on blogissaan käsitellyt mm. Eveliina Toikka (2017). Hän kaipaa CorelDraw-ohjelmaa ja mainitsee kuherruskuukauden päättyneen MapInfon kanssa. Omaa suhdettani ohjelmaan vertaisin järjestettyyn avioliittoon: alun järkytyksen jälkeen olen oppinut elämään näissä olosuhteissa, tämän paikkatieto-ohjelman kanssa.

Koulupiirejä käsittelevän tehtävän jälkeen meillä oli vielä energiaa luoda lisäksi teemakartta aiheesta. Se on muistuttaa hieman edellisellä viikolla tekemääni Vantaan lapsimääräkarttaa, mutta nyt alueena on Helsinki ja kuvattavana kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä. Suhteellisen vähän (alle 5%) tuon ikäisiä löytyy kantakaupungista sekä tunnetusti mummojen asuttamasta Haagasta, paljon taas (11-14%) esimerkiksi kaupungin pohjoisosasta sekä hieman yllättäen Suomenlinnasta.

Lasten osuus väestöstä koulupiireittäin Helsingissä

Lähteet:

Huovelin, S. (2017): Buffering… <https://blogs.helsinki.fi/suvihuov/> Luettu 23.2.2017.

Toikka, E. (2017): Vanha suola janottaa <https://blogs.helsinki.fi/evetoikk/2017/02/21/vanha-suola-janottaa> Luettu 1.3.2017.