Kuudes kurssikerta

Kurssikerralla kuusi, joka oli tämän kurssin toiseksi viimeinen luento, aiheena oli interpolointi ja aineiston tuominen ulkoisista lähteistä kartta esityksen luomiseksi. Aamu alkoi 45 minuutin ulkoilulla. Tehtävänämme oli Epicollect5- sovelluksen avulla arvioida eri Kumpulan läheisten alueiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta vastaamalla sovelluksessa antamiin kysymyksiin. Sovellus keräsi sijaintimme, yhdistäen sen annettuun ominaisuustietoon eli tuottaen paikkatietoa. Palattuamme luokkaan, purimme yhdessä tehtävän ja tuotimme kartan aiheesta (kartta 1.) Kartan tuotannossa käytimme ensimmäistä kertaa Interpolointi-työkalua, jonka avulla olemassa olevia pisteitä käyttäen voi myös arvion kohtiin, josta ei ole vielä olemassa olevaa tietoa. Interpolointi onkin erittäin kätevä työkalu, sillä joka ikisestä kohdasta Helsinkiä ei mahdollista saada tietoa.

Kartalla interpoloitu ominaisuus on opiskelijoiden turvallisuuden tunne asteikolla 1-5 ja värit ovat osuvasti vihreästä turvallisesta, punaiseen turvattomampaan. Näin jälkikäteen huomasin tarkastellessani karttaa, että olin unohtanut legendan, joka aina hyvin keskeinen osa kartan tekoa. Eräs asia, joka jäi mieleen käydessämme läpi kerättyjä aineistoja oli, Artun huomautus siitä, että on aina tärkeää liittää lisäkommentteja aineistoja kerätessä, jotta esimerkiksi muistaa myöhemmin miten jokin aineiston keräystilanne on vaikuttanut dataan.

Itsenäisenä tehtävä oli hasardikarttojen tekeminen käyttämällä Artun linkittämiä sivustoja. Itse tein kolme eri karttaa, aiheina olivat meteoreiden esiintymisalueet, maanjäristykset ja tulivuoret. Itse aineiston saaminen QGIS-ohjelmaan tuotti hieman haastetta, vaikka olin jo aikaisemmin ymmärtänyt kuinka Add delimited Text layer tai tuttavallisemmin ’iso pilkku vasemmalla’ toimii. Kuitenkin CSV-muotoisten tiedostot voivat olla kinkkisiä.  Koulussa maanjäristys tiedot sain kädenkäänteessä visualisoitua kartalle mutta kotona toistaessani saman jouduin siivoilemaan aineistoja pitkään ja lopultakaan Excel ei suostunut yhteistyöhön, jolloin päädyin käyttämään Libre Office Calc-ohjelmaa, joka toimi täydellisesti. Olen omien kokemusteni pohjalta päätynyt siihen, että CVS-tiedostoja käsitelessä Libre Office Calc-ohjelma näyttää olevan aina parempi, sillä ohjelma ei ala muuttamaan lukuja päivämääriksi. Päätin esittää kartat pistekarttoina interpoloinnin sijaan ja kuten Saagakin blogissaan sanoi näin kartta näytti selkeämmältä.

Ensimmäisessä kartassani olen esittänyt meteoriittien putoamispaikkoja kartalla. (kuva 2.) Meteoreiden tunnetut putoamispaikat painottuvat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tämä ei niinkään johdu siitä että alueelle olisi osunut meteoriitteja enemmän vaan siitä että näillä alueilla on teknologia kehittyneempää ja kiinnostusta aihe aluetta kohtaan on enemmän.  Tätä karttaa käyttämällä voi esimerkiksi luokkahuonetilanteessa pohtia miksi joillakin alueilla esiintyy havaintoja enemmän ja mitä teknologinen kehitys on.

Kuva 2. Meteoriittien putoamispaikat globaalisti

Toisena karttanani on esitetty maanjäristysten globaali sijoittuminen sekä niiden voimakkuus (kuva 3.) Maanjäristysten sijoittumisesta voi huomata sen suurin osa sijoittuu litosfäärilaattojen reuna-alueille. Kolmannessa kartassa on yli 6 Richesterin maanjäristykset sekä tulivuorten sijoittumisen globaalisti(kuva 4). Näillä kahdella on selvästi yhteys. Alue on Tyynenmeren tulirengasaluetta, eli Tyynenmeren laatasta sekä Nazca ja Kookosaarten laatasta koostuva alue, jossa on paljon vulkaanista toimintaa. Opetustilanteessa voidaan pohtia näiden kahden yhteyttä, sekä esimerkiksi miten maanjäristysten esiintyminen ja voimakkuus vaikuttavat alueella oleviin valtioihin.

Kuva 3. Yli 6 magnitudin maanjäristyksten sijainti.
kuva 4. Yli 6 magnitudin maanjäristykset ja tulivuorten sijainti globaalisti

Oli kiinnostavaa tehdä tällä kertaa aineistoja hypoteettisiin opetustilanteisiin ja mielestäni karttani olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan informatiivisia. Tulevaisuuden kannalta hyödyllistä tietää ,että on mahdollista luoda omia opetusmateriaaleja. Avoimen datan aikakaudella opettaja voi hyödyntää vapaasti käytettäviä paikkatietoja ja luoda omat karttansa opetuskäyttöön. Kaiken kaikkiaan tämä kerta oli antoisa ja karttojen väsääminen oli mielenkiintoista ihan aiheenkin osalta. Odotan innolla ensi kertaa, jolloin pääsemme tekemään karttoja itse löydettyjen materiaalien pohjalta.

Lähteet:

Saaga Lapotti – Ulkoilua ja intohimoa  (luettu 13.3.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *