Viidennellä kurssikerralla vuorossa olivat bufferointa eli puskurianalysointia. Kurssikerta oli mielestäni haastavampi kuin edelliset kerrat. Olemme alkaneet päästä jo pelkästä kopionnisti pikkuhiljaa kohti itsenäistä työntekoa, joka on tietysti aina haasteellisempaa. Päätä tulikin hakattua seinään muutaman kerran. Pitää kuitenkin muistaa että epävarmuus kuuluu oppimiseen ja sitä pitää vain oppia sietämään. Onneksi kuitenkin kurssin läpi on aina saanut kysyä apua.
Työkalut, jotka olivat keskeisiä tällä kertaa työnteossani olivat, Join by location ja Spatial Query. Näiden työkalujen käyttötarkoituksen olen ymmärtänyt ja useimmiten olen saanut myös toimimaan. Turhan usein joudun kuitenkin toistamaan eri toimintoja tarkkaavaisuuden puutteeni takia. Ylipäätäänkin monet QGIS-työkalut ovat teorian tasolla melko yksinkertaisia, mutta kun niitä alkaa oikeasti käyttämään huomaa sen, että pitää olla hyvin pikkutarkka ja että käyttäjällä tulee olla syvempi ymmärrys. Lisäksi ohjelma ei aina toimi oman logiikkani mukaisesti vaan omaa ajattelua pitää muokata QGIS mukaiseksi. Kaipaan henkilökohtaisesti syventymistä ja toistoa, sillä huomaan usein tekeväni harjoituksia pinnallisella tasolla ilman tarvittavaa pohdintaa ja vanhan tiedon yhdistämistä uuteen. Tämä tapahtuu tietysti parhaiten harjoittelemalla omalla ajalla ja rohkeasti kokeilemalla.
Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää monen tyyppisiin tutkimuksiin. Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää esimerkiksi kunnan palveluiden kuten terveyskeskuksien sijainnin määrittämisessä ja mahdollisten asiakasmäärien määrittämisessä tai kuten Johanna keksi blogissaan ,joukkoliikenteen pysäkkien sijoittelussa. QGIS ja muut samantyyppiset paikkatieto-ohjelmat voivat olla apuna melunsaasteen ja rakentamisen kaltaisen ongelman ratkaisussa, mutta eri analyysien teko pohjautuu aineistoihin. Jos pohja-aineistot ovat epäluotettavia, ovat myös ohjelman avulla saadut tulokset huonoja. (paikkaoppi) Myös ohjelmaa käyttävän taidot vaikuttavat saatuihin malleihin ja tuloksiin potentiaalisesti negatiivisesti.
Tämän kertaisista tehtävistä tein ensimmäisen itsenäisen tehtävän ja oli mielenkiintoista huomata miten laajasti pääkaupunkiseudun kaksi lentokenttää Malmi ja Helsinki-Vantaa vaikuttavat ympäröiviin alueisiin. Helsinki-Vantaan lentokentän läheiset alueet ovat kasvavia alueita ja tulikin mieleen, miten tulevaisuudessa esimerkiksi melunkaltaiset ongelmat ratkaistaan.
Malmi
| Asukkaat 2 km säteellä Malmin lentokentästä | 4736 |
| Asukkaat 1 km säteellä Malmin lentokentästä | 777 |
Helsinki-Vantaa
| Asukkaat 2 km säteellä Malmin lentokentästä | 2566 |
| Kuinka moni henkilö asuu pahimmalla Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella | 602 |
| Kuinka montaa henkilöön vaikuttaisi 60dB lentomelu, mikäli palattaisiin vuoden 2002 poikkeukselliseen laskeutumissuuntaan | 2187 |
Asemat
| Asukkaat alle 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta | 106 691 |
| Asukkaat alle 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta % | 21.7 |
| Työikäisten prosentti osuus alle 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta asuvista | 68,5 |
Lähteet:
http://www.paikkaoppi.fi/fi/paikkatiedon-perusteet/ (luettu 23.2.2019)
Johanna Mölsä Kurssikerta 5 https://blogs.helsinki.fi/johannmo/ (luettu 23.2.2019)