Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo?

PsM Mari-Pauliina Vainikainen väittelee 14.11.2014 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa otsikolla “Oppimaan oppimisen arvioinneissa osoitetun osaamisen kehittyminen kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana: Seurantatutkimuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta” (Finnish primary school pupils’ performance in learning to learn assessments – A longitudinal perspective on educational equity). Tuloksista todetaan seuraavaa:

Tulokset osoittivat, että vaikka opettajat arvioivat tyttöjen lukutaidon koulun alussa hieman poikia paremmaksi, oppimisvalmiustehtävissä ei havaittu sukupuolieroa. Tyttöjen luetunymmärtämistaito kehittyi kuitenkin hieman poikia nopeammin kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Helsinkiläispojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matemaattisessa ajattelussa neljännen luokan alussa, mutta tytöt kuroivat eron umpeen kuudennen luokan loppuun mennessä. Äidin matala koulutustaso ja oppilaan tuen tarve olivat yhteydessä heikompaan lähtötasoon, mutta erot eivät kasvaneet kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Päinvastoin tukea saavat oppilaat saivat jopa muita kiinni päättelytaidoissaan. Tukea tarvitsevat oppilaat alkoivat kuitenkin jäädä osoitetussa osaamisessaan muista jälkeen kolmannen luokan jälkeen kummankin kaupungin kouluissa.

Koulujen väliset erot kasvoivat hieman Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät luokkien välisinä koulujen sisällä. Tyttöjen suoritustaso nousi hieman poikia enemmän kolmannen ja neljännen luokan vaihteesta kuudennen luokan loppuun kummassakin kaupungissa. Vantaan tietokonepohjaisen arvioinnin lokitietojen analyysi osoitti, että tyttöjen paremmuus selittyi täysin heidän myönteisemmillä asenteillaan ja tehokkaammalla yrittämisellään, jota mitattiin tehtäviin käytetyn ajan kautta. Muita vähäisempi ajankäyttö ja haitalliset asenteet taas selittivät osin sitä, miksi tukea tarvitsevat oppilaat eivät saavuttaneet omaa ennustettaan kuudennen luokan lopussa. Oppimista koskevat asenteet laskivat odotetusti iän myötä, mutta muutos ei ollut suoraan yhteydessä tehtäväsuoritukseen. Tehtäväkiinnostuksen muuttuminen sen sijaan ennusti myöhempää suoritusta.

Asenteiden ja kiinnostuksen muutos oli osin luokka- ja kaveriryhmätason ilmiö. Pojat, joilla myös todettiin useammin tukitarpeita kuin tytöillä, näyttivät olevan tyttöjä alttiimpia luokkansa poikien vaikutuksille sekä asenteiden että arviointitilanteessa toimimisen osalta.