Category Archives: Tutkimus

Eduskuntavaalit 2019 – YLE-vaalikonevastausten analyysiä

|

Yle on julkaissut eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastaukset avoimena aineistona, joten tehdäänpä sille samat temput kuin edellisten vaalien alla. Koska itsellä on aika kortilla ja varsinainen vaalipäiväkin melkein käsillä, tämä versio olkoon tässä vaiheessa ns. quick & dirty. Peruslogiikka noudattaa aiempaa: tarkastellaan vastausten muodostumista ulottuvuuksiksi, ryhmitellään ehdokkaat vastaustensa perusteella samanmielisiksi ryhmiksi, ja vertaillaan tuotettuja ryhmiä puolueittain. Tavoitteena on siis arvioida kuinka yhteneviä tai eriäviä vastausprofiileja aineistoista löytyy, ja miten ne jakautuvat puolueittain. Kiinnostava kysymys siis on, kuinka yhdenmukaisia puolueiden ehdokkaiden näkemykset ovat keskenään ja miten puolueet eroavat toisistaan.

Neljä ulottuvuutta

Osiotason aineisto on melko hyhmäistä, eli aivan yksiselitteisen selkeää rakennetta siitä ei löydy. Tarkastelin ulottuvuuksien muodostumista ns. ESEM-mallintamisella (Exploratory Structural Equation Modeling), ja sen perusteella vastaukset voisi tiivistää neljään tai viiteen eri ulottuvuuteen. Valittu ratkaisu päti aineistoon varsin hyvin, χ(270)2 = 750.44, CFI = .979, RMSEA = .029, SRMR = .016. Itse ulottuvuudet kahden pääfaktorin lisäksi olivat melko suppeita ja kohdistuivat vain tiettyihin kysymyksiin. Ensimmäinen kuvasti vihreyttä, jossa korostui ilmastonmuutosteema (esim. osiot “Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä” [–], “Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla” ja “Metsiä hakataan Suomessa liikaa“), toinen oikeistolaista politiikkaa (esim. “Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina” [–] ja “Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä”), kolmas maan rajojen sisäpuolelle sulkeutumista (esim. “Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin” ja “Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen vaatii työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä” [–]) ja neljäs lisää kuria ja järjestystä kaipaavaa näkemystä, jossa melko selvä ulkomaalaisvastaisuus (esim. “Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa” ja “Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi“). Nimettäköön nämä ulottuvuudet (Ilmasto)vihreydeksi, Oikeistolaisuudeksi, Impivaaralaisuudeksi ja Kuriksi & järjestykseksi.

Kuusi näkemystä

Seuraavaksi vastaajat ryhmiteltiin heidän vastausprofiilinsa mukaisesti. Tavoitteena on siis tunnistaa mahdollisimman pieni joukko aineiston vaihtelua mahdollisimman hyvin selittävä ryhmittely, jossa ryhmien jäsenet ovat keskenään mahdollisimman samankaltaisia, mutta ryhmät toisiinsa nähden mahdollisimman erilaisia. TwoStep-ryhmittelyn perusteella aineistoa parhaiten selitti kuuden ryhmän ratkaisu. Toisin sanoen poliittisten näkemysten kirjoa riittää kuvaamaan kuusi erilaista sellaista. Ratkaisu selitti sisältöulottuvuuksien vaihtelusta 44 % – 68 %. Kuviossa 1 havainnollistetaan ryhmien profiilit.

ProfiilitKuvio 1. Vastausprofiilit ryhmittäin.

Suhteellisten painotusten pohjalta ryhmät nimettiin sopivasti kärjisten seuraavasti: ryhmä 1 (19.0 %) = Vihervasemmisto, ryhmä 2 (19.6 %) = Keskustavasemmisto, ryhmä 3 (18.5 %) = Nationalistit, ryhmä 4 (10.4 %) = Oikeistoliberaalit, ryhmä 5 (17.1 %) = Oikeistokonservatiivit ja ryhmä 6 (15.5 %) = Arvokonservatiivit.

Yhdenmukaisuutta ja hajautumista puolueittain

Seuraavaksi vastausprofiilien mukaiset ryhmät ristiintaulukoitiin puolueen kanssa, jotta nähdään kuinka paljon kunkin profiilin mukaisia ehdokkaita kussakin puolueessa on (Kuvio 2). Jakaumakuvio paljastaa, että osassa puolueista ollaan varsin yhdenmukaisia, osassa näkemyksiä on monenlaisia. Saman puolueen ehdokkaista saattaa siis löytyä vihervasemmistolainen ja konservatiivi. Yhdenmukaisimpia näyttäisivät olevan mm. Feministinen puolue, Vasemmistoliitto, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Liberaalipuolue ja Perussuomalaiset. Ryhmän kokokin toki vaikuttaa, mutta se ei yksistään selitä hajautumisen määrää. Varsin paljon vaihtelua puolestaan esiintyy Itsenäisyyspuolueessa, RKP:ssa, Liike Nytissä, Keskustassa ja Sinisessä tulevaisuudessa. Silmiinpistävää on Sinisen tulevaisuuden ja Perussuomalaisten ero; jälkimmäinen on varsin selkeästi yhden näkemyksen puolue (80 % Nationalisteja), kun taas ensin mainitusta löytyy laajempi kirjo näkemyksiä.

Kuvio 2. Ehdokkaiden osuus kussakin vastausryhmässä puolueittain.

Kuvio 2 paljastaa sekä eroja että yhteneväisyyksiä puolueiden välillä, samoin kuin yhdenmukaisuutta ja hajautuneisuutta puolueiden sisällä. Vaikka tässä kohteena on vain rajattu joukko tiettyjä sisältöjä, saa havainnot kuitenkin pohtimaan minkälaista puolueen näkemystä tuleekaan kannattaneeksi ehdokastaan äänestäessään.

Ps. Linkin päässä 3D-havainnollistus vastausten jakautumisesta ryhmittäin (järjestys yllä olevan mukainen) kolmen ulottuvuuden suhteen. Valitettavasti aineistossa ei ole ehdokkaan nimeä, joten pisteet avaruudessa jäävät anonyymeiksi.

Tarkkana käsikirjoitusten kanssa…

|

Joskus lopulliseenkin artikkeliin jää käsikirjoituksen muokkausvaiheesta mitä uskomattomimpia lausahduksia. Ethology-lehdessä julkaistusta “Variation in Melanism and Female Preference in Proximate but Ecologically Distinct Environments” -artikkelista löytyi tällainen:

“Although association preferences documented in our study theoretically could be a consequence of either mating or shoaling preferences in the different female groups investigated (should we cite the crappy Gabor paper here?), shoaling preferences are unlikely drivers of the documented patterns both because of evidence from previous research and inconsistencies with a priori predictions.”

Tarkkana siis…

Juttu löytyy täältä.

Virheet edesauttavat oppimista (jos ovat edes sinne päin…)

|

Making random guesses does not appear to benefit later memory for the right answer, but near-miss guesses act as stepping stones for retrieval of the correct information – and this benefit is seen in younger and older adults.

Tiedeuutinen aiheesta.

Cyr, A.-A. & Anderson, N. D. (2014). Mistakes as Stepping Stones: Effects of Errors on Episodic Memory Among Younger and Older Adults. Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition.

Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo?

|

PsM Mari-Pauliina Vainikainen väittelee 14.11.2014 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa otsikolla “Oppimaan oppimisen arvioinneissa osoitetun osaamisen kehittyminen kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana: Seurantatutkimuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta” (Finnish primary school pupils’ performance in learning to learn assessments – A longitudinal perspective on educational equity). Tuloksista todetaan seuraavaa:

Tulokset osoittivat, että vaikka opettajat arvioivat tyttöjen lukutaidon koulun alussa hieman poikia paremmaksi, oppimisvalmiustehtävissä ei havaittu sukupuolieroa. Tyttöjen luetunymmärtämistaito kehittyi kuitenkin hieman poikia nopeammin kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Helsinkiläispojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matemaattisessa ajattelussa neljännen luokan alussa, mutta tytöt kuroivat eron umpeen kuudennen luokan loppuun mennessä. Äidin matala koulutustaso ja oppilaan tuen tarve olivat yhteydessä heikompaan lähtötasoon, mutta erot eivät kasvaneet kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Päinvastoin tukea saavat oppilaat saivat jopa muita kiinni päättelytaidoissaan. Tukea tarvitsevat oppilaat alkoivat kuitenkin jäädä osoitetussa osaamisessaan muista jälkeen kolmannen luokan jälkeen kummankin kaupungin kouluissa.

Koulujen väliset erot kasvoivat hieman Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät luokkien välisinä koulujen sisällä. Tyttöjen suoritustaso nousi hieman poikia enemmän kolmannen ja neljännen luokan vaihteesta kuudennen luokan loppuun kummassakin kaupungissa. Vantaan tietokonepohjaisen arvioinnin lokitietojen analyysi osoitti, että tyttöjen paremmuus selittyi täysin heidän myönteisemmillä asenteillaan ja tehokkaammalla yrittämisellään, jota mitattiin tehtäviin käytetyn ajan kautta. Muita vähäisempi ajankäyttö ja haitalliset asenteet taas selittivät osin sitä, miksi tukea tarvitsevat oppilaat eivät saavuttaneet omaa ennustettaan kuudennen luokan lopussa. Oppimista koskevat asenteet laskivat odotetusti iän myötä, mutta muutos ei ollut suoraan yhteydessä tehtäväsuoritukseen. Tehtäväkiinnostuksen muuttuminen sen sijaan ennusti myöhempää suoritusta.

Asenteiden ja kiinnostuksen muutos oli osin luokka- ja kaveriryhmätason ilmiö. Pojat, joilla myös todettiin useammin tukitarpeita kuin tytöillä, näyttivät olevan tyttöjä alttiimpia luokkansa poikien vaikutuksille sekä asenteiden että arviointitilanteessa toimimisen osalta.

Viittaamisen moninaiset motiivit

|

Kun viittaat johonkin lähteeseen, miksi valitset juuri sen? Ruotsalaiset Martin Erikson ja Peter Erlandson ryhmittelevät tuoreessa artikkelissaan viittaamisen motiivit neljän luokkaan, ja ne edelleen eri alaluokkiin. Kaikkea löytyy, oman tutkimuksen puffaamisesta aktiiviseen kritiikkiin, vastapalvelun odotuksista näkökulman rajaamiseen. Pohdiskelun ja itsereflektion paikka…

Neuroskepticin blogikirjoitus aiheesta

Itse artikkeli: Erikson MG, & Erlandson P (2014). A taxonomy of motives to cite. Social Studies of Science, 44 (4), 625-637.

Miksi uteliaisuus parantaa oppimistuloksia?

|

Tuore tutkimus osoittaa, että kiinnostuksen kohteena olevan materiaalin lisäksi myös sen yhteydessä esiintyvä tylsempikin materiaali opitaan paremmin. Tai siitä ainakin muistetaan enemmän. Tätä selitetään kuvantamistulosten perusteella aivojen palkitsemisjärjestelmien aktivoitumisella ja sen vaikutuksella muistamiseen. Kiinnostava tutkimus kaiken kaikkiaan. Hieman huvittavia sen sijaan ovat tutkijoiden esittämät kehämäiset implikaatiot: tylsästä voi tulla kiinnostavaa, jos se tehdään kiinnostavaksi…

For example, our findings suggest that, in addition to optimizing instructional methods, stimulating curiosity ahead of knowledge acquisition could enhance learning success (Lisman et al., 2011). Furthermore, teaching of detailed material that may not be of broad interest might be best done in the context of instruction on topics that students are highly motivated to learn.

Gruber, M.J., Gelman, B.D., Ranganath, C., (2014). States of Curiosity Modulate Hippocampus-Dependent Learning via the Dopaminergic Circuit, Neuron, Available online 2 October 2014, ISSN 0896-6273.