Tarkkana käsikirjoitusten kanssa…

Joskus lopulliseenkin artikkeliin jää käsikirjoituksen muokkausvaiheesta mitä uskomattomimpia lausahduksia. Ethology-lehdessä julkaistusta “Variation in Melanism and Female Preference in Proximate but Ecologically Distinct Environments” -artikkelista löytyi tällainen:

“Although association preferences documented in our study theoretically could be a consequence of either mating or shoaling preferences in the different female groups investigated (should we cite the crappy Gabor paper here?), shoaling preferences are unlikely drivers of the documented patterns both because of evidence from previous research and inconsistencies with a priori predictions.”

Tarkkana siis…

Juttu löytyy täältä.

Viittaamisen moninaiset motiivit

Kun viittaat johonkin lähteeseen, miksi valitset juuri sen? Ruotsalaiset Martin Erikson ja Peter Erlandson ryhmittelevät tuoreessa artikkelissaan viittaamisen motiivit neljän luokkaan, ja ne edelleen eri alaluokkiin. Kaikkea löytyy, oman tutkimuksen puffaamisesta aktiiviseen kritiikkiin, vastapalvelun odotuksista näkökulman rajaamiseen. Pohdiskelun ja itsereflektion paikka…

Neuroskepticin blogikirjoitus aiheesta

Itse artikkeli: Erikson MG, & Erlandson P (2014). A taxonomy of motives to cite. Social Studies of Science, 44 (4), 625-637.