Yle on julkaissut eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastaukset avoimena aineistona, joten tehdäänpä sille samat temput kuin edellisten vaalien alla. Koska itsellä on aika kortilla ja varsinainen vaalipäiväkin melkein käsillä, tämä versio olkoon tässä vaiheessa ns. quick & dirty. Peruslogiikka noudattaa aiempaa: tarkastellaan vastausten muodostumista ulottuvuuksiksi, ryhmitellään ehdokkaat vastaustensa perusteella samanmielisiksi ryhmiksi, ja vertaillaan tuotettuja ryhmiä puolueittain. Tavoitteena on siis arvioida kuinka yhteneviä tai eriäviä vastausprofiileja aineistoista löytyy, ja miten ne jakautuvat puolueittain. Kiinnostava kysymys siis on, kuinka yhdenmukaisia puolueiden ehdokkaiden näkemykset ovat keskenään ja miten puolueet eroavat toisistaan.

Neljä ulottuvuutta

Osiotason aineisto on melko hyhmäistä, eli aivan yksiselitteisen selkeää rakennetta siitä ei löydy. Tarkastelin ulottuvuuksien muodostumista ns. ESEM-mallintamisella (Exploratory Structural Equation Modeling), ja sen perusteella vastaukset voisi tiivistää neljään tai viiteen eri ulottuvuuteen. Valittu ratkaisu päti aineistoon varsin hyvin, χ(270)² = 750.44, CFI = .979, RMSEA = .029, SRMR = .016. Itse ulottuvuudet kahden pääfaktorin lisäksi olivat melko suppeita ja kohdistuivat vain tiettyihin kysymyksiin. Ensimmäinen kuvasti vihreyttä, jossa korostui ilmastonmuutosteema (esim. osiot “Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä” [–], “Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla” ja “Metsiä hakataan Suomessa liikaa“), toinen oikeistolaista politiikkaa (esim. “Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina” [–] ja “Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä”), kolmas maan rajojen sisäpuolelle sulkeutumista (esim. “Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin” ja “Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen vaatii työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä” [–]) ja neljäs lisää kuria ja järjestystä kaipaavaa näkemystä, jossa melko selvä ulkomaalaisvastaisuus (esim. “Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa” ja “Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi“). Nimettäköön nämä ulottuvuudet (Ilmasto)vihreydeksi, Oikeistolaisuudeksi, Impivaaralaisuudeksi ja Kuriksi & järjestykseksi.

Kuusi näkemystä

Seuraavaksi vastaajat ryhmiteltiin heidän vastausprofiilinsa mukaisesti. Tavoitteena on siis tunnistaa mahdollisimman pieni joukko aineiston vaihtelua mahdollisimman hyvin selittävä ryhmittely, jossa ryhmien jäsenet ovat keskenään mahdollisimman samankaltaisia, mutta ryhmät toisiinsa nähden mahdollisimman erilaisia. TwoStep-ryhmittelyn perusteella aineistoa parhaiten selitti kuuden ryhmän ratkaisu. Toisin sanoen poliittisten näkemysten kirjoa riittää kuvaamaan kuusi erilaista sellaista. Ratkaisu selitti sisältöulottuvuuksien vaihtelusta 44 % – 68 %. Kuviossa 1 havainnollistetaan ryhmien profiilit.

Kuvio 1. Vastausprofiilit ryhmittäin.

Suhteellisten painotusten pohjalta ryhmät nimettiin sopivasti kärjisten seuraavasti: ryhmä 1 (19.0 %) = Vihervasemmisto, ryhmä 2 (19.6 %) = Keskustavasemmisto, ryhmä 3 (18.5 %) = Nationalistit, ryhmä 4 (10.4 %) = Oikeistoliberaalit, ryhmä 5 (17.1 %) = Oikeistokonservatiivit ja ryhmä 6 (15.5 %) = Arvokonservatiivit.

Yhdenmukaisuutta ja hajautumista puolueittain

Seuraavaksi vastausprofiilien mukaiset ryhmät ristiintaulukoitiin puolueen kanssa, jotta nähdään kuinka paljon kunkin profiilin mukaisia ehdokkaita kussakin puolueessa on (Kuvio 2). Jakaumakuvio paljastaa, että osassa puolueista ollaan varsin yhdenmukaisia, osassa näkemyksiä on monenlaisia. Saman puolueen ehdokkaista saattaa siis löytyä vihervasemmistolainen ja konservatiivi. Yhdenmukaisimpia näyttäisivät olevan mm. Feministinen puolue, Vasemmistoliitto, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Liberaalipuolue ja Perussuomalaiset. Ryhmän kokokin toki vaikuttaa, mutta se ei yksistään selitä hajautumisen määrää. Varsin paljon vaihtelua puolestaan esiintyy Itsenäisyyspuolueessa, RKP:ssa, Liike Nytissä, Keskustassa ja Sinisessä tulevaisuudessa. Silmiinpistävää on Sinisen tulevaisuuden ja Perussuomalaisten ero; jälkimmäinen on varsin selkeästi yhden näkemyksen puolue (80 % Nationalisteja), kun taas ensin mainitusta löytyy laajempi kirjo näkemyksiä.

Kuvio 2. Ehdokkaiden osuus kussakin vastausryhmässä puolueittain.

Kuvio 2 paljastaa sekä eroja että yhteneväisyyksiä puolueiden välillä, samoin kuin yhdenmukaisuutta ja hajautuneisuutta puolueiden sisällä. Vaikka tässä kohteena on vain rajattu joukko tiettyjä sisältöjä, saa havainnot kuitenkin pohtimaan minkälaista puolueen näkemystä tuleekaan kannattaneeksi ehdokastaan äänestäessään.

Ps. Linkin päässä 3D-havainnollistus vastausten jakautumisesta ryhmittäin (järjestys yllä olevan mukainen) kolmen ulottuvuuden suhteen. Valitettavasti aineistossa ei ole ehdokkaan nimeä, joten pisteet avaruudessa jäävät anonyymeiksi.