Projektiot ja pinta-alojen vääristymät

Kurssin toisella kerralla perehdyimme syvemmin aineistoihin ja niiden saatavuuteen sekä eri aineistojen ominaisuuksiin. Kertailimme QGIS-ohjelman perustoimintoja ja se tuli kieltämättä tarpeeseen, viikon tauon unhoittaessa varsin tehokkaasti edellisviikon harjoituksissa tarvittavat taidot. Varsinaisena tehtävänä oli kuitenkin vertailla eri projektioita sekä niiden aiheuttamia vääristymiä. Käytin pohjana Suomessa yleisesti käytössä olevaa ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistoa, jossa Suomi kuvataan yhdellä kaistalla (Maanmittauslaitos, 2010).

Vertasin ensin melko yleisessä käytössä olevaa Mercatorin projektiota TM35FIN projektioon (kuva 1). Koska Mercatorin projektio on oikeakulmainen, vääristää se etenkin napa-alueiden pinta-aloja huomattavasti. Tämä on havainnollistettu kuvassa 1, josta melko selkeästi näkee, kuinka pinta-ala vääristymät kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Etenkin Suomen pohjoisimmissa osissa vääristymät ovat melkoisia, Mercatorin venyttäessä pinta-alaa pahimmillaan kahdeksankertaiseksi.

Kuva 1 – Pinta-alojen suhde (%), Mercator- verrattuna TM35FIN- projektioon

Mercatorin projektion lisäksi vertailin vielä Winkel tripel -projektiota (kuva 2), sekä Eckertin I (kuva 3) projektiota. Eckertin projektiot ovat oikeapintaisia, eli pinta-alojen pitäisi näkyä melko lailla oikeissa suhteissa. Sen sijaan Winkel tripel -projektio pyrkii minimoimaan sekä pinta-alan, suunnan, että etäisyyden vääristymät

Kuva 2 – Pinta-alojen suhde (%), Winkel triple- verrattuna TM35FIN- projektioon

Kuva 3 – Pinta-alojen suhde (%), Eckert I verrattuna TM35FIN- projektioon

Ensisilmäyksellä en huomannut minkäänlaista eroa kuvien 1, 2 ja 3 kartoissa. Pohdin jo olinko itse tehnyt jotakin väärin vai valinnut vain liian samankaltaiset projektiot. Mietin jo kokonaan tehtävän uudelleen aloittamista, kunnes tajusin, että visuaalisesta samankaltaisuudesta huolimatta, sekä Eckert I, että Winkel triple- projektiot poikkeavat huomattavasti Mercatorin projektiosta.  Vaikka kaikki kolme vääristyvät yhtälailla pohjoiseen mentäessä, poikkeavat vääristymien määrät toisistaan. Siinä missä Mercatorin projektiossa vääristymä on pahimmillaan kahdeksankertainen, ei Winkel tripel tai Eckert I yllä edes kahteen. Sen sijaan Winkel triple ja Eckert I poikkeavat toisistaan melko vähänlaisesti.

Vaikka projektioista selvästi eroja löytyikin, olisi ollut mielenkiintoista nähdä joku visuaalisesti aivan muista poikkeava projektio. Esimerkiksi Annika on blogissaan havainnollistanut Cassini-projektion ja TM35FIN-projektion eroja, jonka visuaalinen ilme on omista kartoistani täysin poikkeava, erojen kasvaessa etelä-pohjoissuunnan sijaan kaakkoa kohti mentäessä.

Tällä viikolla QGIS-ohjelman käyttö itsessään oli jo helpompaa ja karttojen tuottaminen kävi melko vaivattomasti. Painin kuitenkin edelleen legendojen tekemisen kanssa, sillä omat muokkausvaihtoehtoni ovat huomattavasti rajatummat kuin opettajalla Artulla. Etenkin haasteita tuottaa karttaselitteiden merkitseminen, sillä tekstiä on ohjelmassani mahdoton siirtää toiselle riville, jolloin selitteiden on oltava todella lyhkäisiä ettei legenda veny mahdottoman leveäksi. Täytynee ladata QGIS-ohjelmasta ensiviikoksi eri versio, josko se ratkaisisi ongelman.

Lähteet:

Innanen, A. (luettu ja viitattu 29.1.2021) https://blogs.helsinki.fi/anninnan

Maanmittauslaitos (2010) ETRS89 Koordinaattijärjestelmä käyttöön. Haettu osoitteesta: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/ETRS89koordinaattijarjestelma_kayttoon.pdf

Leave a Reply

Your email address will not be published.