Kolmannella kurssikerralla käsittelimme ulkoisen tiedon tuomista tietokantaan, sekä erilaisten tietokantojen yhdistämistä. Käytimme suurimman osan ajasta Afrikkaan liittyvien aineistojen yhdistelemiseen sekä uuden tiedon tuottamiseen, tarkastelemalla muun muassa konfliktien ja timanttikaivosten määrää eri valtioissa. Ei lienee yllättävää, että timanttikaivosten määrällä näytti monissa valtioissa olevan yhteyksissä myös käytyjen konfliktien määrää, jokseenkin myös poikkeuksia oli löydettävissä.
Käyttämässämme aineistossa oli muitakin muuttujia, kuten esimerkiksi internetin käyttöön, resurssien tuottavuusluokitteluihin ja löytämisvuosiin liittyen. Kyseinen aineisto näyttäisi siis sopivan varsin monenlaisen tiedon tutkimiseen, analysoimiseen ja kartoittamiseen. Aineiston avulla voitaisiin esimerkiksi tarkastella, onko konflikteilla mitään näkyvää yhteyttä esimerkiksi internetin käyttöön näillä alueilla.
Kun ulkoisen tiedon tuominen ja tietokantojen yhdistäminen alkoi sujua, siirryimme itsenäisesti tekemään harjoitusta Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksista sekä tulvaherkkyydestä. Pienen kikkailun ja säätämisen jälkeen sain kuin sainkin tehtyä havainnollistavan kartan tästä (kuva 1). Valitsin karttaan sinisen eri sävyjä, sillä se mielestäni sopii kuvaamaan vesiaiheisia karttoja varsin passelisti. Karttaa selkiyttääkseni olisin kuitenkin voinut valita vaaleimmaksi väriksi hieman tummemman sävyn, sillä nyt se meinaa hukkua kartan valkoiseen taustaan. Kokeilin ensin tehdä karttaa vain 5-portaisella tulvaindeksillä, mutta eri alueet eivät mielestäni tulleet tarpeeksi siinä esiin, joten vaihdoin lopulta asteikon 6-portaisiseen ja nyt kartasta näkyy mielestäni selkeämmin Länsi- ja Etelä-Suomen korostuminen tulvaindeksillä.
Järvisyyden ilmaiseminen kartassa olikin jo haastavampaa. Taistelin jonkun tovin ennen kuin sain järvisyyttä ilmaisevat pylväät selkeästi näkyviin ja vielä niin, että niistä on mahdollista havaita jotain eroavaisuuksia. Nyt myöhemmin karttaa tarkastellessa huomaan, että järvisyyden ilmaisemiseen olisin voinut käyttää jotakin toista väriä, sinisen sekoittuessa nyt aikalailla tulvaindeksin sinisiin sävyihin. Kartasta jää myös epäselväksi millaista prosentuaalista osuutta pylväät kuvaavat; eroja niissä toki on havaittavissa, mutta erojen suuruudet jäävät täysin mysteeriksi tässä kartassa.
Koska en ollut aivan tyytyväinen omiin pylväisiini, kävin kurkkimassa muiden kurssilaisten ratkaisuja järvisyyden visualisoimiseen. Sanna on mielestäni onnistunut erinomaisesti havainnollistamaan järvisyysprosenttia ympyrädiagrammien avulla ja saanut aikaiseksi selkeän kartan, jossa erot järvisyydessä tulee mielestäni paremmin esiin kuin pylväitä käyttäessä.
Mitä sitten tästä kartasta voidaan ylipäätään tulkita? No ainakin se, että rannikkoalueilla tulvaindeksi näyttäsi olevan muuta Suomea huomattavasti korkeammalla, vaikka järvisyyden taso jää loppupeleissä etenkin Järvi-Suomea alhaisemmaksi. Voisikos kenties siis järvien määrällä ja tulvaherkkyydellä olla jonkinnäköistä yhteyttä? Järvi-Suomen suuret vesistöalueet ovat omiaan ehkäisemään rankkasateiden mahdollisesti aiheuttamaa tulvimista, kun taas rannikkoalueilla tällaista etua pienen järvisyyden takia ei ole (Käyhkö, Alho & Selin, 2007).
Lähteet:
Jantunen, S. (luettu ja viitattu 8.2.2021) https://blogs.helsinki.fi/smjantun/
Käyhkö, J., Alho, P. & Selin, M. (2007). Tulvat ja tulvien kartoitus Suomessa. Maantieteen laitos, Turun yliopisto.
