Viides kurssikerta taisi tuoda tehtävineen mukanaan muutaman harmaan hiuksen sekä romahtaneen itsetunnon QGIS-ohjelmistoon liittyen. Harjoituskerran tarkoitus oli koota yhteen aiemmin opittuja tietoja ja taitoja, sekä niiden soveltamista itsenäisten tehtävien avustuksella. Ensimmäisissä tehtävissä lentokentän melualueiden selvittämiseksi täytyi käyttää bufferityökalua, joka taisikin tulla ainoana uutena työkaluna tälle kurssikerralle. Sen käyttö onneksi oli melko yksinkertaista, joten siltä osin tehtävien teko lähti hyvin käyntiin. Bufferin käytön yksinkertaisuuden lisäksi se vaikuttaisi olevan myös melko monipuolinen ja useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiva. Kurssitoverini Nellin tavoin mieleeni tuli, että bufferityökalua olisi mahdollista hyödyntää erilaisia puskurivyöhykkeitä suunniteltaessa, vaikkapa maankäyttöä ja sen jakautumista mietittäessä.
Huomasin kuitenkin miltei heti ensimmäisissä tehtävissä, etten hallitsekaan QGIS-ohjelman käyttöä ihan niin näppärästi kuin olin ajatellut. Itse ohjelman käyttäminen ja sen perustyökalut tuntuivat olevan suht hyvin hallussa, mutta nopeasti huomasin, että niiden soveltamin eri tarkoituksiin oli hieman haasteellista ja paininkin tehtävien läpi tehden ne todennäköisesti paljon monimutkaisemmalla tavalla kuin olisi tarvinnut (muun muassa ohjelman ulkopuolista laskinta käyttäen mikä ei lienee kaikista tarkoituksenmukaisinta). Unohdin nimittäin field calculatorin olemassaolon aivan kokonaan ja näissä tehtävissä siitä olisi taatusti ollut apua. Toisaalta sain omasta mielestäni ihan järkevän kuuloisia vastauksia tuotettua (lukuun ottamatta jotenkin kämmäämääni Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien määrä vähintään 55 dB:n melualueella- kohtaa, joka poikkeaa lähestulkoon naurettavan paljon muiden kurssilaisten vastauksista), joten ehkä tapa ei ollut kokonaan kelvoton, vaikka ohjelman työkaluja soveltamalla ne olisi saanut varmasti paljon yksinkertaisemminkin laskettua.
Taulukko 1. Saamani vastaukset kurssikerran tehtäviin
| LENTOKENTÄT | |
| Asukkaat Malmin kentän kiitoratojen melualueella (2 km:n säde) | 58 295 |
| Asukkaat Malmin kentän kiitoratojen melualueella (1 km:n säde) | 8 938 |
| Asukkaat Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä (2 km:n säde) | 10 574 |
| Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien osuus pahimmalla melualueella (65dB, %) | 0,06 % |
| Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien määrä vähintään 55 dB:n melualueella | 648 |
| Jos Malmin kentällä laskusuunta kaakosta luoteeseen, asuisi 60 dB:n alueella ihmisiä | 21 121 |
| ASEMAT | |
| Asukkaat alle 500 m päässä juna-asemasta | 11 765 |
| Alle 500 m päässä juna-asemasta asuvien osuus koko alueen väestöön (%) | 21,65 % |
| Työikäisten osuus alle 500 m päässä juna-asemasta asuvista (%) | 67,10 % |
| TAAJAMAT | |
| Taajamissa asuvien asukkaiden osuus (%) | 96,20 % |
| 7–16 vuotiaiden määrä taajamien ulkopuolella | 2021 |
| Taajamien ulkopuolella asuvien lasten osuus alueen koko väestön kouluikäisistä (%) | 3,45 % |
| KOULUT | |
| Helsingin Yhtenäiskoulussa seuraavana vuonna aloittavien oppilaiden määrä omasta koulupiiristä | 14 |
| Helsingin Yhtenäiskoulun yläasteikäisten määrä seuraavana vuonna | 62 |
| Lasten ja nuorten osuus koko koulupiirin alueen asukkaista (%) | 9,71 % |
| Muunkielisten kouluikäisten määrä alueella (arvio) | n.11 |
Kun lentokenttien melualueet oli saanut selvitettyä, siirryin seuraaviin tehtäviin, joissa käsiteltiin muun muassa juna-asemien läheisyyteen sijoittunutta väestöä, että taajamia. Tämän jälkeen sai kolmesta tehtävästä valita yhden ja päädyin tekemään Helsingin Yhtenäiskouluun ja sen koulupiiriin liittyviä tehtäviä, jotka paljastuivat melko samantapaiseksi kuin kaikki tämän kerran aiemmat tehtävät. Se sitten jo sujuikin ensimmäisiä tehtäviä huomattavasti paremmin ja sutjakkaammin, saaden mieltä vähän paremmaksi alun osaamattomuuden jälkeen.
Vaikka tämä kurssikerta palauttikin hieman maanpinnalle ja heitti niin sanotusti lunta tupaan, jäi loppujen lopuksi harjoituksista ihan positiivinen fiilis sillä sain kuitenkin kaikki lopulta edes jotenkuten ratkaistua. Työkalujen käyttäminen ja erityisesti niiden soveltaminen erilaisiin tarkoituksiin on vielä hieman harmaata maaperää, mutta toisaalta ohjelma on armollinen erilaisille kokeiluille, joiden avulla lopulta varmasti jonkin näköinen ratkaisu työkalujen käyttöön liittyen löytyy.
Lähteet:
Korhonen, N. (luettu 25.02.2021) https://blogs.helsinki.fi/nekone/
