Fred Karlsson ja Kimmo Koskenniemi seurasivat puolisoineen tarkkaavaisina heidän kunniakseen järjestettyä juhlaseminaaria kesäkuussa.

Nykykielten laitos saa kahdet isot saappaat täytettäviksi elokuun alussa, kun kaksi kielitieteen ikonia jää eläkkeelle. Yleisen kielitieteen professorin Fred Karlssonin ja kieliteknologian professorin Kimmo Koskenniemen akateemisia uria yhdistää kansainvälinen menestys.

Molemmat ovat tehneet kielitieteen parissa yli neljänkymmenen vuoden elämäntyön. Heidän julkaisuihinsa on viitattu tuhansia kertoja. Teoksista nostetaan usein esiin Karlssonin Constraint grammar, joka esittelee rajoitekieliopin sekä Koskenniemen väitöskirja Two-level morphology, jossa kehitettyä kaksitasomorfologiaa on hyödynnetty esimerkiksi Microsoft Wordin oikoluvussa.

Lukuisten kunnianosoitusten ja akateemisten tehtävien lisäksi Fred Karlsson on toiminut humanistisen tiedekunnan dekaanina. Kimmo Koskenniemi on puolestaan vetänyt ja valmistellut lukuisia projekteja, joista jatkuu kansainvälisesti merkittävä FIN-CLARIN.

– Kieliteknologia on viime vuosikymmeninä saavuttanut vakaan aseman. Silti on vielä pitkä matka sovelluksiin, jotka ymmärtävät ihmisten kieltä, kääntävät laadukkaasti kielestä toiseen tai keskustelevat luontevasti arkimaailman asioista, Koskenniemi sanoo.

Myös Karlssonin mukaan alalla riittää haasteita.

– Suuria tutkimustehtäviä ovat muun muassa kaikkien kielten peruskuvaus, merkityksen luonne, kielen evoluutio sekä kielen suhde ihmisen biologiaan ja muihin henkisiin kykyihin.

Nykykielten laitoksen johtajan Arto Mustajoen mukaan molemmat ovat olleet aikaansa edellä koko työuriensa ajan.

– Tieteelliselle työlle tänä päivänä asetetut tavoitteet ovat toteutuneet heidän työssään vuosikymmenten ajan. Heidän urallaan on näkynyt esimerkillisesti tieteiden välinen yhteistyö, yhteiskunnallinen relevanssi ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkiminen.

Saavutetusta eläkeiästä huolimatta miesten akateemiset urat jatkuvat, sillä he ovat solmineet emeritussopimukset nykykielten laitoksen kanssa.