Väitös: Nenä sopii päähän kuin nyrkki silmään

Tarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitosTarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitos
Kieli on täynnä valmiita sanontoja, joita voi käyttää sellaisenaan. Taitavat puhujat osaavat kuitenkin muunnella sanontojen rakennetta ja sanastoa ja säilyttää ne silti ymmärrettävinä. Yleisestä kielitieteestä perjantaina 25. tammikuuta väittelevän Tarja Heinosen mukaan sanonnoissa kiteytyy elävä, luova ja mielikuvituksen rajoja rikkova kielenkäyttö.

Heinonen kartoitti väitöskirjaansa varten sanontojen ja vertausten vaihtelevia asuja sanomalehdistä ja internetistä vuodesta 1990 lähtien.

Tutkimuksessaan hän jakoi vaihtelun joko sanoja tai kokonaisia lauserakenteita koskevaksi. Sanatason vaihtelussa jokin esimerkiksi “pienenee” tai “kutistuu” ”kuin pyy maailmanlopun edellä”. Rakenteellisessa vaihtelussa taas esimerkiksi toiminnan kuvaus “jollekulle pannaan jauhot suuhun” muuntuu olotilan kuvaukseksi ”jollakulla on jauhot suussa”.

Heinosen mukaan rakennesuhteista koostuu verkosto, jonka polkuja pitkin syntyy myös epätavallisia muunnoksia kuten vaikkapa “rykiä jauhot suusta”. Lisäksi kahden tai useamman osan vaihtelussa jokin esimerkiksi lähtee kuin ”talkkari peltikatolta” tai ”telkkä pöntöstä”.

Heinosen mukaan sanonnat voivat muuttua useammasta syystä.

– Joskus puhuja yksinkertaisesti unohtaa sanatarkan ilmauksen tai sanatarkkuus ei ole edes tärkeää. Joskus taas halutaan leikitellä tai käyttää omaperäisiä muunnoksia oman näppäryyden osoittamiseksi.

Väitöksessään Kielitoimiston sanakirjan toimittajana työskentelevä Heinonen osoittaa, ettei vaihtelua voi koskaan esittää sanakirjoissa lähimainkaan täydellisesti. Lisäksi kieli muuttuu.

– Työssäni mielipiteitä jakoi esimerkiksi se, onko jonkin kauppaaminen ”asevelihintaan” edelleen käypä ilmaus. Tuoreet lehtiosumat osoittavat, että ilmausta esiintyy yhä.

FM Tarja Heinonen väittelee 25.1.2013 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanumin luentosali, Snellmaninkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Jarmo Jantunen, Oulun yliopisto, ja kustoksena professori Urho Määttä.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Tarja Heinonen
tarja.heinonen(at)kotus.fi