IV

Ruutuja ja digitointia

Neljäs kerta toden sanoo. Tällä viikolla teimme ruutumatriisikarttoja ja pääsimme kastamaan varpaamme digitoinnin kylmään ja loputtoman syvään mereen. Viikon harjoitukset alkoivat tuttuun tapaan lataamalla raaka-aineiston moodlesta. Tällä kertaa paketti olikin melkoisen mittavan kokoinen. Kansiosta löytyi koko pääkaupunkiseudun väestön data ja asuinpaikat rakennuskohtaisesti. Tämän pohjalta oli ensin tavoitteena saada aikaiseksi ruutumatriisi pääkaupunkiseudun alueelta, jossa olisi visualisoituna ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus jokaisella neliökilometrillä.

Kartan luominen oli muutamaa mutkaa lukuun ottamatta kohtuullisen vaivatonta. Prosessin muisteleminen tällä tavalla muutama viikko jälkikäteen on kuitenkin varsin vaikeaa ja prokrastinoinnin riskit tulivat käytännön kautta tutuiksi. Yrittäessäni viedä karttoja kuvamuodossa QGIS:stä pois huomasin suuren osan datasta puuttuvan. Tarkemmin sanottuna datasta oli jäljellä vain pieni murto-osa. Tässä vaiheessa epätoivo valtasi sisimpäni ja motivaationi rippeet kaikkosivat horisonttiin. Heikosta hetkestäni yli päästyäni tartuin tuumasta toimeen ja tein kartan alusta lähtien uusiksi. Kertaus on opintojen hoivakoti: tällä kertaa kartan tuottaminen kävi käden käänteessä. Kuin pilkatakseen, QGIS päätti löytää ehjän datan sen jälkeen kun olin saanut kaiken valmiiksi. Kun kokeilin vanhoja shapefilejä uudelleen, kaikki data olikin mystisesti palannut. Noh, kuten vanha sanonta sanoo, ”kertaus on opintojen leposija”.

Harjoituksessa oli määrä tehdä myös omavalintainen ruutumatriisikartta jostakin muusta aiheesta ja alueesta. Väestötietokannasta löytyi asuinrakennuskohtaiset käyttöönnottovuodet, joiden pohjalta päätin tehdä kartan Kallion ja sen lähialueen asuinrakennusten keskimääräistä ikää kuvaavan karttaesityksen. Tämänkin kohdalla kartan kohtalo vaikutti olevan lähes sama kuin aiemman karttaesityksen kanssa. Joskin tällä kertaa lopullinen visualisointini oli kadonnut Z-aseman syövereihin. Tähän kohtaan voisin lainata tunnettua sutkautusta: ”kertaus on opintojen oheistuote”. Tämän kartan kanssa ongelma oli kuitenkin nopeasti ratkaistavissa. Muistelin olleeni muutenkin tyytymätön ensimmäisen kerran aikaansaannoksiini. Lopullinen kartta oli aiempaan tuotokseen verrattuna varsin esteettinen, mutta nyt karttaa tässä blogissa toisen ruutumatriisikartan rinnalla katsoessani huomaan värimaailman olevan ehkäpä liiankin tummanpuhuva.

Viimeisenä tutustamaan digitointiin QGIS:n työkalujen avulla. Aineistossa oli valmiina vektoriaineistona aluerajaus, jonka määrittämältä alueelta oli määrä digitoida päätiet ja talot. Teiden digitointi oli hauska ja suoraviivainen prosessi, jonka suorittamiseen ei mennyt pitkäänkään. Talojen digitointi vastaavasti otti kyllä aikansa. Homma oli varsin monotonista ja paikkatiedon ylijumala oli pidettävä rauhallisena tallentamalla tuotos koko ajan. Alla olevassa kuvassa on nähtävissä digitoinnin tuotos. Tämän perusteella ei varsinaisesti kannata vielä lähteä suunnistamaan, mutta siitä on nähtävissä jo alueen yleiskuvaa. Tällä tosin muodostettiin vasta pohjaa seuraavan viikon harjoitukseen.

Raaka esitys peruskartan pohjalta digitoidusta datasta. Tummanpunaiset pisteet merkitsevät yksittäisiä asuinrakennuksia. Oranssit viivat ovat teitä ja punainen nelikulmio on digitoitavan alueen rajaus.

Huh, tämä harjoitus olikin varsinainen maratoni. Ei mitenkään ylitsepääsemättömän vaikea, mutta blogin kirjoitus ja muu viimeistelytyö jäi roikkumaan pahasti. Kaikesta huolimatta tässä tämä nyt sitten on. Jees jees.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *