Bufffffff yms.
Tällä viikolla harjoittelimme buffereiden kanssa työskentelyä ja erilaisten overlay-analyysien tekoa. Tutustuimme useisiin uusiin vektori-analyysityökaluihin, kuten line lengthiin ja bufferiin. Ennen harjoitusta bufferit olivat minulle jo tuttuja, mutta tämän kautta opin entistä edistyneempiä bufferianalyysitekniikoita.
Ohessa on kurssikerralla tehtyjä analyysejä Malmin lentokentän ympäristön asukasmääristä ja taloista. Taulukossa mainittu melualue on muodostettu yhden ja kahden kilometrin säteen buffereilla, joiden alle jääneiden rakennusten asukasmäärät merkattu taulukkoon. Asukasmäärät saatiin Helsingin kaupungin pistemuotoisesta aineistosta, joka oli tarjottuna kurssikerran aineistopaketissa.
Tämä on taas näitä töitä, joissa harhauduin täysin sivuraiteille lisätehtävän extralisäbonusvapaaehtoisosion kanssa. Päätimme Amanda Ojasalon kanssa, että kaiken tämän vaivan ja hauskan aineiston kanssa painimisen jälkeen tuntuisi tuhlaukselta jättää harjoitus pelkkiin tylsiin numeroihin. Näinpä itsekin päädyin tekemään visualisoinnin Malmin lentokentän suunnittelualueesta. Latasimme Amandan ansiokkaasti löytämän aluerajauksen Helsingin kaupungin sivuilta, jonka pohjalta saimme rajauksen kartalle. Aineisto oli pelkkä yksinkertainen rasterimuotoinen kuva ja sen käyttäminen vaati georeferoinnin. Onnistuimme tekemään tämän QGISsiin ladattavan pluginin avulla, jota oli yllättävän helppo käyttää netistä löytyneen selkeän ohjeistuksen avulla.
Yllä on nähtävissä lopullinen kartta, josta mielestäni kehkeytyi visuaalisesti varsin miellyttävä.
Tässä tulevaisuuden Onni kertomassa vuodelta 2020. Ei kannata odottaa tältä vuodelta ihmeitä. Niin tämän blogin voisin myös kirjoittaa valmiiksi. Tuossa yllä on nähtävissä putkiremontti-indeksikarttani, jonka tein viikkoharjoituksen viimeistä tehtävää varten. Näin puolitoista vuotta myöhemmin tuo näyttää edelleen varsin hyvältä ja selkeältä. Muistelun perusteella tuon tekeminen ei aiheuttanut sen suurempia haasteita.
Bufferianalyysi on yksi geoinformaatikan asiantuntujan perustyökalupakin osista. Tuossa harjoituksessa käytiin läpi yhtä yleisimistä tavoista hyödyntää buffereita, erinäisten toimintojen sijoittumista määritetyille vyöhykkeille. Ylläolevassa kuvassa on Advanced GIS -kurssille lopputyönäni tekemä analyysi käyttäen HSY:n raja-arvoja laskennallisille liikenteen saastevyöhykkeille, liikenteen määriin perustuen. Lopputyötä varten kehitetty malli hyödyntää sekä mitattua liikenteen meludataa, että laskennallisia saastevyöhykebuffereita. Ohessa on nähtävissä myös ArcMapilla luotu malli, jolla lopputulokseen päästiin.
