Perjantain mietteitä

Yksi kirjoista ei aukea helposti. Onko syy kirjoittajan tyylissä, vai onko vika kirjan sisällössä, joka kertoo viestinnän johtamisesta. En ole koskaan johtanut viestintää työelämässä, mutta se on järjellä aukaistavissa olevaa toimintaa kuitenkin. Päädyn syyttämään kirjoittajan kerronnallista tyyliä.

Olen pitkin syksyä kaivannut omaa rauhallista työtilaa. Olen maininnut, että talomme on perusteellisessa remontissa. Ukko tekee pikkuhiljaa, joten työ etenee hitaasti, mutta jälki on siistiä. Meillä on yläkerrassa ollut valmiina yksi huone, joka oli makuuhuone televisioineen ja tila tietokoneelle. Minulla on aikaa päivisin opiskella, mutta olen tottunut – järki tuntuu juoksevammalta- syventymään kirjoihini iltaisin.

Toinen huone valmistui ja kalustettiin muutama päivä takaperin eli kaipaus on saanut täyttymyksenä ja minulla on se rauhallinen huone omassa käytössäni. Mutta mitä minä tein. En pystynyt keskittymään opiskeluun, vaan seilasin kahden huoneen väliä onnellisena siitä, että se toinen on valmis ja toinen on minun. Piti istua alas ja miettiä sisustuksen täydentämistä kummassakin huoneessa. Piti istua alas myös siitä syystä, että olin niin hyvilläni.

Viikonloppuja, Leena