Verkkokurssi ilman tenttiä?

Uusi kehitysmaatutkimuksen verkkokurssi on alkanut, ja olen innoissani, koska kurssille on valittu taas hieman aiempaa erilaisia tehtäviä. Tällä kertaa esimerkiksi kirjoitetaan yhden pitkään esseen sijasta useita lyhyempiä esseitä, joista yksi pohjautuu aineistotehtävään.

Aloituskeskustelu on korvattu sosiaalisen mielikuvituksen tehtävällä, jossa kukin osaltaan miettii, mitä yhteiskunnallisesti merkittävää voi sisältyä arkipäivän tilanteisiin. Muut opiskelijat voivat kommentoida toisten luomia kuvitelmia arkisista tilanteista, josta toivottavasti syntyy kiinnostavaa keskustelua arkielämän yhteiskunnallisista taustoista.

Tähänkin kurssiin kuuluu kuitenkin lopuksi verkkotentti, jota oikeastaan vähän ihmettelen. Mielestäni kurssin olisi voinut rakentaa niin, että muut tehtävät korvaavat tentin kokonaan. Olisin mielelläni kirjoittanut vaikka neljännenkin esseen jonkun mielenkiintoisen aineiston pohjalta.

Tentit ovat tietysti hyviä siinä mielessä, että perustietoa aiheesta kuin aiheesta saa helpoiten tenttikirjoista, joita tuskin tulisi luettua, jos tietämystä ei testattaisi mitenkään. Olen siitä huolimatta sitä mieltä, että erityisesti aikuisopiskelijoille suunnatut verkkokurssit voisi aivan hyvin suunnitella niin, että asetetut tehtävät riittävät jo sinänsä mittaamaan perustiedon hallintaa samalla kun innostavat luovempaan ajatteluun.