University of Helsinki
Toisinaan on hyväksi olla itselleen armollinen. Veljeni poismenosta tulee maanantaina kaksi viikkoa. Hän sai tietää viimeisinä päivinään, että aikaa on vähän, muttei jakanut tietoa eteenpäin. Me luulimme, että syöpää voitaisiin hoitaa, mutta emme ehtineet edes tottua ajatukseen siitä, kun hän jo siirtyi rajan taa.
Olenkin päättänyt lopettaa psykologian opinnot. Turha roikkua jossain, mikä ei kiinnosta, jolle ei riitä aika jne. Hyvä tietää, ettei se ole minua varten.
Olen näin lauantaina varhain hereillä, sillä viikonloppuseminaarin toinen osuus starttaa ysiltä. Eilen iltasella katsoimme elokuvan Ilmestyskirja. Nyt – ihan vain kurssia varten. Tänään luultavasti keskustelemme siitä ja linkitämme kurssin kirjallisuuden siihen.
Ehdottomasti minulle sopivampi muoto opiskella pienessä interaktiivisessa ryhmässä tai sitten ihan omillaan kuin suuressa ryhmässä massaluennoilla hiljaa kuunnellen. Kun tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet, omat suurimmat mielenkiinnon kohteet ja ne, jotka eivät innosta: tämä itsetietous antaa voimia tulevaan.
Ei vain tietoa tiedon itsensä tähden, vaan relevanttia tietoa tavalla, joka on minulle helppo omaksua. Onneksi avoimessa on paljon vaihtoehtoja. Seuraavalle kurssillekin olen jo ilmoittautunut; Kaiken maailman työ on listallani seuraavaksi.