Category: Opiskelu

Posted on

Tenttejä ja oivalluksia

Kesäkuu hurahti uskomattoman nopeasti ohi!Ihan kaikkia tenttejä en saanut käytyä mitä olin suunnitellut, kun työt ja muu elämä vievät aikaa nekin, mutta ihan tyytyväinen olen kaiken kaikkiaan.Tosin osaa tenttituloksista saa vielä odotella. Kannattaa muuten muistaa tarkistaa ajoissa, että tenttipäivään ei ole tullut muutoksia.Itsellenihän kävi niin, että persoonallisuuspsykologian tentti jäi väliin, kun en ollut huomannut muuttunutta tenttipäivää!Helposti käy näin, kun on kesän alussa merkannut koko kesän tentit kalenteriin ja muutoksia kuitenkin harvoin tulee.Mutta ehkä nyt taas muistaa tarkemmin seurata muutoksia..

Hieman oivalluksiakin on kesän aikana tullut. Kriisiviestintä on mielenkiintoista, sen kun saisi yhdistettyä kriisipsykologiaan ja konfliktinhallintatyöhön. Harkitsen taas myös teologisen tiedekunnan tarjoamaa erillistä maisteriohjelmaa Religion, conflict and dialogue.Siis asiantuntija uskonnollisten konfliktien ratkaisussa, kriisipsykologiassa ja kriisiviestinnässä.Siinä voisi olla tavoitetta, vai leviääköhän mielenkiintoni jo liian moneen erikoisalaan?Onko kenelläkään ideoita, mikähän se titteli ja työnkuva tuollaisella kombinaatiolla sitten voisi olla?

Nauttikaa helteistä nyt kun kesä vihdoin alkoi,että jaksatte taas syksyllä puurtaa!

Posted on

Viimeisiä rutistuksia ennen kesälomaa

Itselläni alkaa olla viimeisiä rutistuksia opiskeluissani ennen kesälomaa.. yksi tehtävä vielä tekemättä, johon olen kohta lukenut tarvittavan aineiston. Tämä tehtävä on osa sosiaalityön aineopintojeni kokonaisuutta ja liittyy nuoriin eli valinnainen erityisalakurssi. Sosiaalityön avoimen yliopiston opintojeni painopisteet ovat olleet samoja kuin sosionomi AMK-opinnoissanikin eli “lapsuus ja nuoruus” sekä “mielenterveys ja päihteet” ovat olleet siis niitä alueita, joihin olen opinnoissani erikoistunut, lisäksi vielä vammaisten asiat.

Heinäkuussa on sitten luvassa ihan vain lomaa, joka kuluu lepäillen ja perheen kanssa aikaa viettäen. Olen myös löytänyt itselleni uuden samanhenkisen ystävän, josta olen suunnattoman kiitollinen, hänen kanssaan on mukavaa rupatella ja jakaa omaa arkeaan. Nämä ovat niitä hetkiä, joista todella saa voimaa arkeen työn, opiskeluiden ja perheen keskellä.

Ensi syksyllä on luvassa yksi viikon työharjoittelu  omien töiden ylityövapailla todennäköisesti sosiaalitoimistossa tai muussa paikassa, jossa tehdään sosiaalityötä, esim. sairaalassa. Odotan harjoittelua innolla, on hienoa päästä tekemään sitä työtä käytännössä, mitä on viime aikoina opiskellut. Ensi syksyn opinnot ovat syventäviä, joten aikaa opiskeluihin on hyvä varata.

Lopuksi haluan toivottaa Sinulle lukijani oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää! Tavataan taas viimeistään syyskuun alussa, kun opintoni jatkuvat! :-)

kesä

Posted on

Kesä ja kärpäset (ei vaan kesä ja monisatasivuiset opukset)

En ole aiemmin opiskellut kesäisin ja etukäteen pelkäsin, että motivaatio saattaisi olla kesän helteissä melko kadoksissa.Mistä löytyy itsekuri tarttua kirjaan, kun aamulla herää kutsuvaan auringonpaisteeseen?Varsinkin, kun itse on juuri sitä tyyppiä, joka kärsii väsymyksestä ja vetämättömyydestä talvisin ja odottaa aurinkoa kuin kuuta nousevaa..No, tästä ongelmasta ei ole toistaiseksi tarvinnut “kärsiä”, kuin muutamana päivänä. Oikeastaan ihan toimivaa minun kannaltani, että helteet ovat antaneet odottaa itseään. Juuri kesäkuulle olen ottanut eniten tenttejä, joten saanpahan nyt keskittyä näihin. Minulta lukeminen aurinkotuolissa tai puistonpenkillä ei oikein luonnistu!

Olen siis ottanut urakakseni suorittaa nyt kesän aikana psykologian peruskurssit loppuun kirjatenttivaihtoehtona. Lisäksi yritän saada viestinnän perusopinnot ainakin mahdollisimman hyvälle mallille, jos en koko 25 opintopistettä saisikaan kesän aikana kasaan.Näistäkin ainoastaan juuri päättynyt johdatuskurssi oli lähiopetuksena ja loppuihin kursseihin pitäisi sitten jaksaa päntätä kirjatentin muodossa. Toki, kun itse asun 50 km päässä Helsingistä, olen aina tilaisuuden tullen myös oman tiedekunnan opinnoissa valinnut tuon kirjatenttivaihtoehdon, niin säästyy hieman aikaa ja rahaa bussimatkojen jäädessä pois.Toki luennoilta yleensä saa ihan erilaista näkökulmaa aiheeseen, kuin itsenäisellä pänttäyksellä, joten suosittelen lähiopetusta kaikille, joille matkanteko ei ole esteenä!Ja kohtalotovereille, jotka ovat valinneet kirjatenttivaihtoehdon: Jakakaa opiskelu-urakka sopiviin paloihin ja muistakaa nähdä kavereita ja nauttia kesästä!Opiskeltavat asiat jäävät paremmin mieleen, kun urakka on jaettu pieniin osiin ja opitut asiat saavat jäsentyä rauhassa, kun välillä tekee jotain, mikä vie ajatukset sopivasti muualle.

Opiskeluintoa kaikille kesäopiskelijoille toivottaen!

Posted on

Omasta itsestä huolehtiminen ja opiskelu

Olen käynyt lukupiirissä kurssilaisteni kanssa viime aikoina Alexandrian tiloissa, minulle on ihan uusia nämä yliopiston paikat eli tässä oppii kaikenlaista opiskellessa.. Sitten olen etsiskellyt tietoa tulevaa esseetäni varten.

Kevätkausi alkaa monin paikoin olla lopuillaan ja tuleva kesäloma siintää silmissä.. sitä odotellen.. olen oppinut viime aikoina, tai sanotaanko, että olen palannut elämässäni nk.”peruskysymysten äärelle”, kaikkein tärkeintä oman työn ja opiskeluiden lisäksi on omasta itsestä huolehtiminen, mitä se nyt itse kullekin merkitsee, eipä sitä ihminen sen kummempaa elämässään tarvitsekaan… Minulle se merkitsee liikuntaa, aikaa oman perheen parissa, hiljentymistä hyvän kirjan (ei opiskelukirjan vaan ihan jonkin viihteellisen romaanin) äärelle ja oman itsen tutkiskelua… ”missä mennään nyt, minne olen menossa”.

Hoksasimme opiskelukavereitteni kanssa, että ensi syksyllä on enää 10 opintopistettä sosiaalityön aineopintoja, sitten ne on tehtynä jouluun 2015 mennessä. Kesällä täytyy tehdä yksi kurssi lisäksi. Monia kursseja on ollut päällekkäin ja se on rankkaa. Onneksi ensi syksynä ei ole niin, tosin syventävät kurssit vaativat panostusta paljon. Saa nähdä mihin opiskeluporukkamme hajaantuu ensi joulun jälkeen.. kuka pyrkii sisään yliopistoon ja minne ja kuka jatkaa opintoja.. yksi matka on yhdessä tehtynä sitten ja se on ollut varsin antoisa.

Mukavaa kevään jatkoa kaikille kanssamatkaajille! 🙂

Posted on

Uni ja Sumu

Pänttäämiseni päätyy uniini tavalla tai toisella. Tällä kertaa minun täytyi avata täysin kuvitteellisia käsitteitä, kuten evokki farkut. Herätessäni muistin tuon tarkoittavan huonolaatuisia farkkukankaita 😀 Minun piti myös tehdä jonkinlaista vasemmistolaista analyysiä, josta en oikein päässyt mihinkään tulokseen. Koekysymyskin taisi puuttua. Tämä johtuu osittain siitä, että Therborn teoksessaan vertaa kahta intialaista osavaltiota toisiinsa kirjoittaessaan valtioiden sisäisistä lapsikuolleisuuden eroista. Se on itsessään pistävä aihe. Toinen osavaltioista on vasemmistolainen Kerala. Ihmisten ja erityisesti paikkojen nimiä on kirjassa lukuisia. Päätin eilen ottaa Keralan esimerkkivarastooni jos tentissä tai valintakokeessa on puitava syntyvyyttä ja eloonjääntiä, siispä otin sen myös uniini.

Unien muistamista auttaa jos usein herättyään kertoo toiselle niistä tai kirjoittaa muistikuvia ylös. Oma ajatuksenjuoksu voi osin selkiintyä. Tuli tässä tapauksessa myös pikkusen kerrattua.

Eilisestä on pakko mainita myös lokeroni ulkoinen maisema. Sumu ja sen läpi pilkehtivä luontodokumentinomainen näkymä, citykanit puolustamassa jälkeläistään ahdistelevalta varikselta, sai jonkin keväisen nostalgian virtaamaan sisälläni. Luonto on jatkuva inspiraation kohde, jonka kauneuden muistaa menemällä ulos.

ID-10012179

Sari

Posted on

Kun tästä keväästä selviän….

Tovi sitten vannoin, etten kesäksi ota kyllä yhden yhtä kurssia enkä edes vilkaise koulujuttuja päin! Lomalla vain lojun, nukun miten huvittaa ja etsin kadonnutta sosiaalista elämääni (siis ihan kun sellaista koskaan olisi ollut). Hemmottelin itseäni ajatuksella ehkä viikon. Kunnes sähköpostiini pärähti muistutus kohta alkavasta kesäkurssien ilmoittautumisesta. Ihan vain huvikseni vähän ja puoli huolimattomasti selailin mitäs sieltä nyt sitten löytyisi…

Tunti meni kuin unessa ja mieli seikkaili maailman laidoilla. Näin miten kesä jälkeen puhun sujuvasti venäjää ja italiaa. Keskustelen suomalaisesta elokuvasta, japanilaisesta arkkitehtuurista ja maailmankaikkeudesta. Tietysti keveään, mutta pätevään sävyyn ja hiukseni hulmuavat tuulessa (jopa sisällä). Hienoja haaveita!

Realiteetit rysähtivät niskaan ja jouduin tunnustamaan itselleni, etteivät ohuet katkeilevat hiukseni tule koskaan hulmuamaan kuten haluaisin. Muut haaveet olisivat kyllä mahdollisia! Ei nyt ehkä kaikki, mutta osa ainakin. Jos en nyt kahta uutta kieltä ota, mutta jos yhden ja kertaisi sen päästä katoavan ruotsin? Tietysti kesällä pitää hurvitella ja jos oikein riehakkaaksi heittäytyisi ja ottaisi kurssin pari arkeologiaa! Huh huh! Hullu meininki!

Pitää vielä pari iltaa miettiä mitä aikatauluihin mahtuu ja tietysti jännittää pääsenkö mukaan, mutta kyllä se kesä ainakin pari kurssia sisältää! Auringonpaisteessahan on paras lukea!

Kesää odottaen

Sisko

Posted on

Elävän elämän kirjo

Kevät on tuonut tullessaan varsin keväälle tyypillisen sään, ensin on nautittu kauniista, aurinkoisesta kelistä ja sitten sää on muuttunut nopeastikin taas kylmäksi ja sateiseksi. Vähän niin kuin opiskeluiden kanssa. Ensin jostain asiasta kiinnostuu ja se tempaa mukaansa, sitten taas joidenkin asioiden suhteen on enemmän ”takkuisempaa” ja vettä viskoo vaakasuoraan.

Viimeinen kuukausi on mennyt lukiessa sosiaalityön aineopintojen kirjoja, lisäksi olen käynyt lapsioikeuden luennoilla ja tehnyt niihin liittyvää tehtävää. Lapsioikeus on todella mielenkiintoista, oikeudellisessa tulkinnassa mihinkään ei ole ns. valmiita ratkaisuja vaan korkein oikeuskin tekee päätöksiä, jotta niiden avulla ollaan voitu selkeyttää jonkin lain suhteen vallitsevaa oikeuden tilaa. Olen ymmärtänyt, että asiat, joita eri oikeusasteissa käsitellään ja joihin liittyy paljon tunteita, kuten lapsiin liittyviin asioihin, eivät koskaan ole helppoja viranomaisillekaan.

Oman koululaisen kanssa olemme miettineet myös opiskeluun liittyviä asioita. Ala-asteella tehdään jo päätöksiä tulevien opiskeluiden suhteen. Esim. kolmannella luokalla voi valita A2-kielen. Pitkäjänteisyys ja opiskeluihin panostaminen on asia, jonka haluan omille lapsilleni opettaa. Opiskelu aikuisena ei välttämättä ole kovin helppoa perheen ja töiden ohessa. Tietenkin on naiivia ajatella, että elämä muutenkin menisi aina oppikirjojen mukaan, mutta kun opiskelee ajoissa ja panostaa niihin asioihin kykyjensä mukaan, mihin on lahjoja, niin aikuisena voi päästä hieman helpommalla. Aina se ei tietenkään ole mahdollista ja joskus se “oma tie” voi esim. vallitsevan työtilanteen vuoksi muuttua. On monia aikuisia, jotka sen takia ovat palanneet uudelleen koulun penkille tai sitten ihan vain sivistääkseen itseä ja oppiakseen jotain uutta lisää. Syitä on monia ja itse olen kiinnostunut sosiaalityöntekijän ammatista, johon oma elävä elämä on antanut eväitä ja johon olen nyt hakemassa siihen tarvittavaa pätevyyttä.

Eli summa summarum:

Meitä opiskelijoita on erilaisissa elämäntilanteissa täällä avoimessa yliopistossa opiskelemassa. On heitä, jotka ovat vaihtaneet kokonaan alaa, nuoria, jotka odottavat opiskelupaikkaa, jatko-opiskelijoita jne. Elämän kirjo lienee avoimessa yliopistossa hyvinkin suurta ja se onkin juuri avoimen suuri rikkaus. Toivottavasti työelämän puolellakin nähdään avoimen yliopiston opintojen merkitys, sillä siellä ei pääse sen helpommalla kuin varsinaisissa tiedekunnissakaan.

 

Posted on

Me ja te?

Vuodenvaihde jakoi hujauksessa tunteman opiskelijat kahteen ryhmään: tiukalla aikataululla spartalaisen päämäärätietoisesti pääsykokeisiin lukevat Tulevat Opiskelijat ja kunhan nyt huvikseen ja virikkeeksi opiskelevat Huviajelijat. Itse kuulun Huviajelijoihin ja mussutan nyt hetken omieni puolesta!

Kaikki alkaa vapaudesta olla oma itsensä. Vaikka en tänä keväänä olekaan hakemassa mihinkään oppilaitokseen, olen silti ihan oikea opiskelija. Ei riitä, että muut joskus vähättelevät opiskeluamme; teemme sen pätevästi itsekkin! Olen kuullut jo liian monta kertaa keskusteluissa “Joo ei. Mä luen muuten vaan” ja vielä anteeksi pyytävään sävyyn! Mitä ihmettä ihmiset? Opintopisteet on kaikilla yhtä päteviä.

En ole myöskään koskaan hakenut yliopistoon enkä ammattikorkeaan, mutta osaan silti antaa joitakin vinkkejä esim. ajankäytönsuunnitteluun, lukemiseen ja omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Olen myös loistava suunnittelemaan opiskelueväitä jotka eivät sotke sormia ja säilyvät repussa. Kukaan ympäriltäni ei hae filosofiaa lukemaan, joten tunnustan että oppiaineesta puhuttaessa apuni voi olla vain lähinnä hämmentävää; kemiaa opiskellessasi et halua harhautua miettimään onko materia todellista eikä monikaan halua miettiä opeteltavan tiedon oikeutuksen perusteita. Pelkkä pänttääminen on jo ihan tarpeeksi. Jos kuitenkin tuot ongelmasi minulla ja tarjoan siihen apua, älä ohita sitä vain siksi että ole Huviajelija. Ohitusoikeus on silloin, kun neuvoni on huono ja olen väärässä, mutta sellaistahan ei tapahdu.

Huviajelijanakin minulla on oikeus elintilaan. Kun saavut kirjastoon tunti aukeamisen jälkeen (kuten kaikki) ja hakeudut siihen rauhallisen, mutta valoisan pöydän ääreen (kuten kaikki) ja huomaan minut siinä lukemassa, on ihan turha tuhahdella vaikkei kädessäni olekaan pääsykoekirjaa. Ei edes lukion oppikirjaa. Vaikka lukisin Suomen suosituinta filosofia Aku Ankkaa, minulla on oikeus vallata oma paikkani auringosta ja lekotella siinä. Nyt kun abitkin vaeltavat opiskelumaillamme, on elintila välillä vähissä, mutta yritetään silti käyttäytyä.

Jos annat minulle nämä perusoikeudet opiskelijana, lupaan pitää pitkää pinnaa kevään ajan. En anna pienten räjähdysten, hullujen aikataulujen, käsittämättömien sisäänpääsyprosenttikeskusteluiden enkä sponttaanien hermoromahdusten tulla opiskelutoveruutemme väliin. Ja sitä paitsi. Kenen muun kanssa voin tuhahdella ihmisille joilla on vapaa-aika ja muuta elämää?

Huvihurjastelija

Sisko

Posted on

Jonglöörausta sekä laskelmia

Osaan pyöritellä vain kahta palloa samaan aikaan. Vapaa-aika tippuu pois mitä lähemmäs kesää tullaan. Avoimen yliopiston tentit tukevat hyvin valintakokeeseen valmistautumista.

Poliittista historiaa, talous- ja sosiaalihistoriaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiologiaa lukemaan pyrkivät saavat kaikki tänä vuonna ulkoa osatakseen Therborn Göranin Maailma: Aloittelijan opas -opuksen!

Viime vuonna sosiologiaan haki 419 henkeä ja 34 otettiin vastaan eli sisäänpääsyprosentti oli noin 8. Talous- ja sosiaalihistoriaan haki 133 (ollut kovassa laskussa) ja aloituspaikkoja oli 15. Sisäänpääsyprosentti oli pyöristettynä 11. Pistää miettimään kuinka paljon todella haluan lukea sosiologiaa 😀 Mitä jos hakijoiden suhteen taso kallistuu jälleen alamäkeen, voisin hakea sittenkin strategisesti sitä lukemaan… Harkitseekohan kuin moni näin. Kun innostuneet ovat avanneet tuon uuden kirjan ja nähneet sisällön olevan aikalailla silkkaa historiaa, veikkaisin myös sosiologiaan pyrkivien määrän olevan nyt laskussa. Se on kiinnostava, mutta edellisvuoden teos antoi paljon kattavamman annoksen itse sosiologiaa; millainen se on tieteenalana, sen klassinen perinne ja niin edelleen.

Aikatauluni teholukemista varten on tehty, urheilemisen aloitin pitkän tauon jälkeen ja ei kun enemmän harjoittelua! Netistä löytyy blogeja, joissa sisään päässeet kertovat miten valmistautuivat koitokseen. Järkytyin joidenkin lukemisen määrästä, mutta se vasta lisäsikin motivaatiota! Sen verran helpolla oletin pääseväni, keskeneräiset projektit tauolle, kaljan juonti nurkkaan, työtä työn päälle. Kannattaisi ennemminkin heittää se vapaa-ajan pallo pois. Kyllä se kimpoo takaisin.

Sari

Posted on

Tenttijännityksestä ja opiskelijat kansalaisaktiiveina

Tenttijännitys on varmasti yksi sellaisista asioista, joka askarruttaa opiskelijaa, sitähän tuossa aiemmassa blogissa Karoliinakin pohti. Minä, joka ennen en ole sellaisesta kärsinyt (monesta muusta asiasta tosin kyllä ;-)) sain kokea sen nyt viime maanantaina, että tuleva tentti jännitti. Vaikka oli lukenut hyvin ja tiesi, että tekee parhaansa, niin jotenkin ”kutkuttava” tunne oli ennen tenttiä ja mietitytti, mitähän opettaja mahtaa kysyä.. mutta hyvinhän se tentti lopulta meni kuitenkin. Turhaan jännitin.. anyway uskon niin, että jos ei ikinä olisi mistään asiasta ns. ”perhosia vatsassa”, niin tokkopa sitä aina edes yrittäisi parhaansa. Tietynlainen jännitys saa ihmisen keskittymään ja tekemään todella voitavansa.

Tunnustuksen antaminen itselle usein unohtuu tenttien ja muiden sellaisten jälkeen. Itseäänkin voi muistaa jollain kivalla jutulla, kun on mennyt tentit ja muut hyvin. Vaikkapa uusi vaate tai koru, mikä nyt ketäkin miellyttää.

Meillä on ollut sosiaalityön aineopinnoissa pientä kansalaisaktiivisuutta nähtävissä, mikä on hieno asia. On tehty adressi maisteripaikkojen lisäämisestä sosiaalityön sivuaineopiskelijoille ja vastauksen asiaan voi lukea flammasta. (dekaanin vastaus asiaan) Maisterivalinnan paikkoja tullaan anomaan lisää yliopiston puolesta vastauksen mukaan. Tämä on iso juttu, sillä pätevistä sosiaalityöntekijöistä on oikeasti ISO PULA. Sosiaalityöntekijän ammatti on vaativa ja jos ihminen haluaa syventää osaamistaan esim. sosionomi AMK  – pohjalta tai sosiaalityötä sivuaineena lukien ja valmistua sosiaalityöntekijäksi, niin se osoittaa jo mielestäni todellista kiinnostusta alaa kohtaan ja juuri niitä motivoituneita sosiaalityöntekijöitä tarvitaankin. Eli olkaamme aktiivisia kansalaisena, hyvät muut opiskelijat!

Kevättä kohden mennään, nyt on jo maaliskuun ensimmäinen päiväkin.. tämä on oikeastaan aika ihanaa aikaa ja ihmiset alkavat olla hyvällä tuulella.. ehkäpä se tsemppaa meitä opiskelijoitakin tässä kevään opiskelu”rutistuksissa”.. valoisaa kevään odotusta,

-Maria-