Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Neuvoja yliopistopaikkaa haluaville: mitä aluksi?

Yliopistojen hakuprosessi on ohi tältä kesältä. Onnittelut paikan saaneille, mutta paikkaa vaille jääneille haluan toivottaa onnea seuraaviin hakuihin. Koska luet tätä tekstiä, oletan, että olet tietoinen avoimen yliopiston väylän käsitteestä. Nyt käyn asiaa läpi yleisluontoisesti, mutta omakohtaisia kokemuksiani tuon esille.

Ensiksikin tärkeintä on tietää, mitä haluaa. Jotkut tietävät haluavansa lääkäriksi, juristiksi tai psykologiksi, osa taas tietää yleisemmän suunnan, kuten kielet, kulttuurit, taiteet, ihmiset, yhteiskunnan tai luonnontieteet. Sanoisin tällä elämänkokemuksellani, että tuo yleisempi taso riittää. Ei kannata jättäytyä siihen, että haluaa nimenomaan yhteen tiettyyn paikkaan. Itselleni kävi niin, kun halusin pelkästään psykologiaan, vaikka aikaisemmin olin kiinnostunut opinto-ohjaajan tehtävistä. Niinpä sitten opiskelin 11 vuoden aikana avoimessa yliopistossa noin 250 opintopistettä ja pääsin erityispedagogiikkaan Turun yliopistoon. Tuona aikana luin itseni myös ylioppilaspohjaisena opistoasteen merkonomiksi.

Jos tietää suunnan, kannattaa hakeutua alan opintoihin. Itselläni kävi niin, että hakeuduin kansanopistoihin, joissa saa opintotuen ja avoimen yliopiston opinnot sisältyvät linjaopintoihin. Näissä kansanopistoissa tutustuu usein muihin samoille aloille tahtoville ja pitemmät ystävyyssuhteet voivat hyvin syntyä sitä kautta. Useimmin nämä suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoihin yliopistoissa, joskin joissakin tapauksissa voi olla, ettei tämä päde. Nykyisin joissakin yliopistoissa opinnot vanhenevat 10 vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, ettei silloin opintoja ikävä kyllä hyväksytä, jos ne ovat liian vanhoja. Lisäksi on huomattava, että eri yliopistoissa saman aineen perus- ja aineopinnoissa on eroja, jolloin kannattaa lukea koko opintokokonaisuus ja korvauttaa sitten suoritetut opinnot osaksi tutkintoa.

Elämäntilanne on merkityksellinen. Usein nuoremman on helpompi vaihtaa paikkakuntaa kuin vanhemman. Silti kannustan myös perheellisiä ja vanhempiakin ihmisiä opiskelemaan. Alanvaihtohaaveetkaan eivät ole turhia. Kansanopistolinjoilla olen nähnyt eri-ikäisiä ja eri tilanteissa olevia opiskelijoita erilaisine haaveineen.  Sama koskee monia yliopistojen aloja, sillä samalla luennolla voi olla niin 20-vuotias kuin 70-vuotiaskin.

Koska tämä on Helsingin yliopiston alainen blogi, on hyvä katsoa, mitä Helsingin yliopiston järjestämiä opintoja on nyt tulevalle lukuvuodelle tarjolla eri kansanopistoissa. Oppiainevalikoima näyttää seuraavalta aakkosjärjestyksessä: Aasian tutkimus, erityispedagogiikka, maatalousekonomia, politiikka ja viestintä, sosiaalitieteet, yhteiskunnallinen muutos ja yleinen kirjallisuustiede. Lisäksi on tarjolla tutkinnoissa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Jos jokin näistä mainituista kiinnostaa ja kiehtoo, kannattaa olla yhteyksissä suoraan kansanopistoon. Tässä yhteydessä en mainitse kansanopistojen nimiä, koska se mainostaisi myös muuta opistoa. Mutta nämä kansanopistojen (3 kpl) yhteystiedot löytyvät Helsingin yliopiston avoimen yhteistyöoppilaitoksista: https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/yhteystiedot/yhteistyooppilaitokset .

Hyvä on muistaa myös nämä muutkin yhteistyöoppilaitokset, vaikka ne eivät mahdollista päätoimista opiskelua ja opintotukea. Sen sijaan useissa niissä on kokoontuvia opintoryhmiä, joissa pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja joissakin tapauksissa tekemään ryhmätöitä.

Vaikka tällä erää suoria yhteistyökansanopistoja on vain vähän, on silti mahdollista suorittaa Helsingin avoimen opintoja osana kansanopisto-opintoja. Tässä asiassa kuitenkin kannattaa tiedustella asiasta suoraan kansanopistosta. Esimerkiksi, jos haluaa suorittaa Helsingin yliopiston johtamisen opintokokonaisuuden (25 opintopistettä) kuvitteellisessa Onnellisten Opistossa osana linjan opintoja, kannattaa asiasta tiedustella suoraan opistolta. Mikäli opistolla sattuu olemaan vastaava opintokokonaisuus jonkin toisen yliopiston alaisuudessa, ei tällöin pyyntöön myönnytä. Itse olen saanut hyväksytettyä aikoinani eräässä opistossa aineopintoja, jotka eivät kuuluneet suoraan opiston ohjelmaan.

Suosittelen rohkeasti pyrkimään kohti haaveita ja unelmia. Avoimessa opiskelu parantaa varmasti myös mahdollisuuksia pääsykokeissa. Lisäksi avoimen yliopiston väylän vaatimusten täyttyessä voi saada opiskelupaikan melko helposti, kunhan on valmis tekemään työtä.

Terveisin, Jukka

Mikä motivoi opiskeluissa?

Terveiset kaikille Opiskelun olohuone –tapahtumasta, joka pidettiin 14.11. Ohjauskulmassa! Paikalle saapui muutamia opiskelijoita eri koulutusaloilta. Tapahtuma oli varsin leppoisa ja keskustelimme omista opinnoistamme, tulevaisuudensuunnitelmistamme ja opintoihin liittyvistä tekijöistä.

Melko ison osan sai myös keskustelu opiskelumotivaatiosta. Voisi sanoa, että pidimme erittäin tärkeänä muiden opiskelijoiden kohtaamista, mitä verkkokursseilla ei usein tapahdu. Tosin täytyy kertoa, että pidämme erään verkkokurssin yhteydessä nyt vapaamuotoista lukupiiriä ja tapaamme sen tiimoilta. Se motivoi ainakin itseäni, koska silloin tulee kohdanneeksi samassa tilanteessa olevia ja samoja asioita pohtivia.

Sain myös itse toteuttaa opinto-ohjauksellisia taitojani, sillä etsin internetin välityksellä avoimen väylän hakukriteerejä eri yliopistoista. Erittäin tavallista on se, että eri yliopistoissa ja tiedekunnissa on varsin erilaiset vaatimukset tehtyjen suoritusten osalta. Joissakin vaikuttaa opintojen määrä ja toisissa taas arvosanojen laatu.

Toinen tapahtumassa mainittu motivoiva tekijä on opettajan rooli. Eräällä kurssilla opettaja tervehtii henkilökohtaisesti jokaista esittäytynyttä kommentoiden. Tästä tulikin mieleeni, että joillakin opintojaksoilla esittäytyminen ja siihen vastaaminen voisi olla erittäin hyvä pieni osatehtävä. Tosin ymmärrän, etteivät kaikki ole niin ekstroverttejä, että tahtoisivat kirjoittaa itsestänsä. Kuitenkin joillakin sosiaali- ja viestintätieteiden opintojaksoilla oma suhde kurssin teemaan voisi motivoida monia opiskelijoita vuorovaikutuksenkin näkökulmasta.

On selvää, että opiskelijoilla on eri tarkoituksia opinnoilleen. Itse teen nykyisin lähinnä sivuainemielessä sosiaalitieteitä ja johtamista. Moni kuitenkin hakee sitä ensimmäistä opiskelupaikkaansa, jolloin avoin avaa ovia. Olihan se minullekin aikoinaan motivaattorina. Sanoinkin tilaisuudessa, että kannattaa miettiä myös varavaihtoehtoa, jos se aiottu aine ei avoimen väylän kohdalla toteudukaan, sillä on mahdollista saada se unelmien oppiaine pääaineeksi maisterivaiheessa.

Lisäksi on ihmisiä, joilla on haaveissa toinen tutkinto. Ei ole harvinaista, että moni haluaa työllistyä ja pätevöityä uudelle alalle. Vaikka välillä voikin todeta, että tieto lisää tuskaa joissakin asioissa, jatkuvaan oppimiseen kuuluu välillä tiedon jäsentäminen uudella tavalla.

Päätimme myös alustavasti jatkosta. Seuraava Opiskelun olohuone tulee olemaan helmikuun alkupuolella ennen hiihtolomia. Toki voidaan myös harkita yhteisiä kahvilatapaamisia esimerkiksi Tiedekulmassa sitä ennenkin, mutta tällä tavalla organisoituna ehdimme helmikuuksi valmistella seuraavan tapaamisen. Tietoa ajankohdasta saat esimerkiksi Facebookin keskusteluryhmästä myöhemmin ja myös täältä minun kirjoituksistani.

Opiskelun iloa,

t. Jukka

 

Avoimen opinnoista kohti unelmien tutkintoa

Tiedän, että moni pohtii vielä sitä, miten voisi saavuttaa unelmansa opiskelupaikan yliopistossa. Avoimen yliopiston väylä on yksi hieno tapa. Aivan jokaisessa oppiaineessa ei ole tätä väylää, eikä edes avoimen yliopiston opintoja, mutta monissa se on olemassa.

Joissakin yliopistoissa avoimen väylän kautta voi hakea tutkinto-opiskelijaksi, jos on suorittanut kyseisen oppiaineen perusopinnot, jonkin sivuaineeksi sopivan oppiaineen perusopinnot ja esimerkiksi joitakin kieliopintoja. Useimmin kuitenkin vaaditaan pääaineen kohdalta myös vähintään hyvin tiedoin suoritetut aineopinnot ja riittävä määrä muita opintoja. Vaikka avoimen väylän opiskelijavalintaan liittyvät vaatimukset tarkistetaan vuosittain, muutokset ovat usein melko pieniä.

Haluan rohkaista jokaista ottamaan askeleet kohti unelmien opiskelualaa. Vuosi avoimessa voi antaa hyvän pohjan valintakokeisiin. Esimerkiksi valtio- tai yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita lukeva hyötyy suurella todennäköisyydellä läheisestä opinalasta. Käytännössä sosiologiksi haluavan kannattaakin valita sosiologian lisäksi esimerkiksi sosiaalipsykologiaa, valtio-oppia tai yhteiskuntapolitiikkaa, koska nämä kaikki sivuavat sosiologiaa. Muita suosituksiani voi kysellä kommenteissa.

Itse pääsin erityispedagogiikan pääaineopiskelijaksi Turun yliopistoon avoimen yliopiston väyläopintojen kautta, kun olin suorittanut siitä perus- ja aineopinnot sekä muita opintokokonaisuuksia että kieli- ja viestintäopintoja. Myöhemmin onnistuin saamaan myös sosiologian pääaineoikeuden pääasiassa avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen ansiosta.

Kieli- ja viestintäopintojen suorittaminen kannattaa avoimessa yliopistossa. Tällöin on hyvä mahdollisuus saada korvatuksi ne sitten, kun pääsee sisälle yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Kuitenkin korvaavuudet ovat aina opiskelupaikkakohtaisia. Näistä korvaavuuksista kannattaa kysyä etukäteen, jotta ei tule pettymystä sitten, kun on unelmien opiskelupaikan saanut.

Mitä kannattaa nyt tehdä, jos haluaa alkaa koota a) avoimen väyläopinnot tai b) tulevaisuuden tutkinnon osia kasaan? Tässä on luettelo, miten voi edetä:

  1. a) Tarkasta, onko haluamassasi opiskelupaikassa avoimen yliopiston väylää. Muista myös, että jokin toinen yliopisto saattaa tarjota haluamasi paikan pienemmillä vaatimuksilla.
    b) Tarkasta, mitä haluamassasi opiskelupaikassasi vaaditaan tutkintoon pääaineessa, sivuaineissa, kieli- ja viestintäopinnoissa sekä muissa opinnoissa.
  2. a) ja b) Voit katsoa, tarjoaako jokin yhteistyöoppilaitos  sinulle sopivia opintoja riittävästi.
  3. a) ja b) Harkitse erityisesti kansanopistolinjoja, joissa tarjotaan näitä alasi opintoja tai lähiopintoja. Usein suoritetut opintokokonaisuudet luetaan hyväksi eli korvataan tutkintoon sivuaineiksi. Jos haluamaasi opintokokonaisuutta ei ole tarjolla muuten kiinnostavalla opintolinjalla, kannattaa tiedustella, onko mahdollista sisällyttää haluamasi opintokokonaisuus linjaopintoihin.

Joku saattaa ihmetellä, miksi suosittelen kansanopistolinjojen opintoja. Syyt ovat sekä taloudellisia että sosiaalisia. Niiden kautta voi saada opintotukea, koska ne ovat toisen asteen koulutusta. Toinen, omasta mielestäni vielä tärkeämpi syy on se, että niiden kautta usein tutustuu samaan lopputulokseen pyrkiviin ja samanhenkisiin ihmisiin, joista voi tulla hyviä ja tärkeitä ystäviä tai kavereita. Tämä sosiaalinen syy toki koskee myös avoimen yliopiston normaaliopetusta. Yhdessä oppiminen on iloinen asia.

Iloa ja voimia opintojen etsintään ja työstämiseen,

t. Jukka