Kiinnostaisiko väestötiede? 

Itse hain viime kevään yhteishaussa muiden muassa sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan ja pääsinkin sisään. Väestötiede on kirjaimellisesti väestöjä tutkiva tiede. Väestötieteessä käytetään määrällisiä aineistoja. Näin ollen koulutuksessa on myös vahva painopiste tilastomenetelmien käyttämisellä. Tällöin esimerkiksi voidaan tutkia syntyvyyttä, kuolleisuutta, muuttoliikettä ja siviilisäätyjä.  

Väestötieteen voisi asemoida tietyllä tavalla etnologian tai kansatieteen vastakohdaksi. Kuitenkin etnologia on kulttuurintutkimuksellinen humanistinen tiede, jossa käytössä on laadulliset tutkimusmenetelmät. Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta lähtökohta on eri. Joka tapauksessa katsoisin molemmilla olevan annettavaa toisilleen.  Koska opiskelen myös kulttuurientutkimusta uskontotiede pääaineena Turun yliopistossa, olen ollut joillakin etnologiaa käsittelevillä luennoilla. Siinä kuitenkin tutkitaan enemmänkin ilmiötä ja asioita kulttuureihin liittyen, eikä niinkään väestöjä numeroiden kautta. Tilastotieteeseen verraten väestötieteessä ei pääpainopisteenä ole tilastot, vaan ihmiselämään kuuluvat väestötapahtumat. 

Mitä tarvitaan päästäkseen opiskelemaan väestötiedettä? 

On olemassa kolme eri mahdollisuutta. Voit hakea joko kandidaatti- tai maisteriohjelmaan koulutustaustasi huomioiden. Kandidaattiohjelmassa opiskellaan pääaineena sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa tai yhteiskuntapolitiikkaa. Voit hakea yleisessä haussa tai avoimen yliopiston väylällä Opintopolun kautta.

Sen sijaan maisteriohjelmassa voi valita näiden edellä mainittujen lisäksi muiden muassa väestötieteen. Kuitenkin, jos sinulla on jo kandidaatin tutkinto joltakin alalta, voit hakea suoraan maisteriohjelmaan, jos sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi riittävästi sopivia sosiaalitieteiden opintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja. Opintopolusta saat lisätietoja. 

Väestötiedettä ja muita VTM-tutkintoa edistäviä opintoja avoimessa yliopistossa  

Väestötiedettä voit opiskella avoimessa yliopistossa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja. Opetus on integroitu tutkinto-ohjelman opetukseen, joskin Terveyden sosiaaliset määrittäjät -opintojakso on kokonaan verkkokurssi. Tällä hetkellä tuon opintojakson lisäksi tulee keväällä vielä Väestö ja elinolot…-opintojakso, mikä on myös pakollinen väestötieteen opiskelijoiden maisteritutkinnossa. Lisäksi valinnaisiin opintoihin soveltuvia ovat vammaistutkimuksen opintojaksot, jotka olen itse suorittanut, sekä muutama muu yksittäinen opintojakso. Lisätietoa voit lukea myös avoimen yliopiston verkkosivuilta.

Näin ollen voi suorittaa etukäteen jopa 40 opintopistettä syventäviin opintoihin sopivia opintoja, mutta siinä ei ole kaikki. Tutkintoon voi mahduttaa muina opintoina yksittäisiä opintojaksoja tai jopa opintokokonaisuuden, joka on korkeintaan 35 opintopistettä. Näin ollen voit saada tehtyä avoimessa yliopistossa opintoja niin paljon, että sinulla on tehtävää vain 60 opintopistettä eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Tästä puolet olisi maisteritutkielmaa ja toinen puolet väestötieteen opintoja, jotka ovat maisteriseminaareja ja lisäksi lähinnä tilastomenetelmällisiä opintoja. Lisää tietoa voit etsiä täältä valitsemalla sosiaalitieteiden maisteriohjelman.

Näin ollen kysyisin: kiinnostaisiko väestötiede? Itse ainakin olen kokenut väestötieteen hengen poikkeuksellisen mukavaksi ja opiskelijaystävälliseksi. Sen kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi tai järjestöpuolelle. Itse haaveilen aikuisopetuksen tehtävistä. 

  1. Jukka

Puolen vuoden tahaton tauko

Hei,

mitä sinulle kuuluu? Minulle tulikin odottamaton tauko tänne kirjoittamisessa, sillä itselläni ainakin on ollut todella paljon kaikenlaista. Harmittavasti viime kirjoituksen aikaan olin saanut plantaarifaskiitin tai luupiikin ja vieläpä sen lisäksi jouduin pieneen onnettomuuteen heti loppiaisen jälkeisenä päivänä. Loukkasin siinä molemmat polveni, joskaan en pahasti.

Kuten jotkut ehkä muistavat, onnistuin saamaan neljännen tutkinnonsuoritusoikeuteni viime syksynä. Valitettavasti kulttuurien tutkimus on osoittautunut itselleni vieraaksi kentäksi. Toki uskontotiede on ihan kiehtovaa, mutta muu on itsen venyttämistä. Kulttuurien tutkimus on pääosin laadulliseen tutkimukseen suuntautunutta ja moni olettaa minun olevan laadullisesti suuntautunut. Tuo vain ei pidä paikkaansa, sillä olen erittäin vahvasti määrälliseen tutkimukseen suuntautunut.

Lisäksi tiedän nyt entistä vahvemmin, että itseäni lähimpinä tieteenaloina ovat kasvatustieteet, sosiaalitieteet ja sukupuolentutkimus. Minullahan on erityispedagogiikassa maisteritutkinnon suoritusoikeus, mutta se tuottaa asiantuntijatehtäviin ja minulla ei monivammaisena ole mielenkiintoa työskennellä vammaistyön kentällä. Sen sijaan minulla on halua opettaa aikuisia ja työskennellä koulutuksen maailmassa. Jo lukiossa halusin opinto-ohjaajan koulutukseen, mutta ainoa reitti siihen oli Joensuussa, jonka sijaintia pidin turhan kaukaisena muusta elämästäni. Niinpä loin kakkostoiveeni psykologiaan, mikä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Nyt viime vuosina olen pyrkinyt sekä Jyväskylään että Joensuuhun. Viime vuonna jäinkin Joensuun haussa 1. varasijalle.

Sen sijaan tänä vuonna haut eivät onnistuneet oikeastaan mitenkään. Jyväskylässä on esivalinta, jossa valitaan arvosanojen perusteella. Minulla on ollut tuplasti huonoa tuuria, sillä kasvatustieteellisistä perusopinnoista minulla on arvosana “hyväksytty”, joka antaa pienimmän mahdollisen pistemäärän. Lisäksi erityispedagogiikan aineopintojen arvosanassa oli erikoinen painokerroin, sillä sitä laskettaessa painotettiin tutkimusmenetelmäkurssia. Se meni minulla huonosti, eikä muiden kokonaisuuteen kuuluvien opintojen kiitettävät ja erinomaiset arvosanat riittäneet nostamaan sitä kiitettävään arvosanaan. Nämä opinnot olen suorittanut Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa vuosituhannen alussa.

Sosiaalitieteissä olen saanut vain kandidaatin tutkinnon oikeuden sosiologiassa. Se onkin miltei valmis. Valitettavasti pelkällä kandidaatilla ei saa esimerkiksi opettajan pedagogisiin opintoihin hakuoikeutta.

Sukupuolentutkimuksen maisteriopintoihin hain ajatuksella, että sen tutkinnon avulla saisin lisäosaamista ja vaikuttavuutta tulevaisuuden aikuiskoulutuksn kentällä. Rehellisesti sanoen en usko, että pelkällä filosofian maisterin tutkinnolla sukupuolentutkimukseen suuntautuneena olisin mitenkään vahvoilla. Järjestötyö, jota moni tuntuu tuputtavan itselleni, ei kiehdo, enkä usko myöskään persoonani olevan monessakaan paikassa toivottu.

Yritän kuitenkin edelleen opinto- ja uraohjaajan koulutukseen. Tänä vuonna epäonnistuin pääsykokeissa pahasti. En saanut soveltuvuuskoekutsuja, sillä pisterajat jäivät liian kauaksi. Sen sijaan olen aloittanut Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot saadakseni vähintään kiitettävän arvosanan niistä.

Nauttikaa kesästä,

t. Jukka

Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Yhteishakua ja sosiaalitieteitä

Eilen alkoi yhteishaku yliopistoihin ja korkeakouluihin. Paikkoja on jaossa paljon ja on eri hakukohteita eritaustaisille hakijoille. Osa voi hakeutua yleisessä haussa lukemaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päästötodistuksen perusteella. Ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto tai kandidaatin tutkinto, voivat hakea sopivien alojen maisteritutkintoja suorittamaan.

Tunnen jonkin verran hakevia. Erityisesti minua on kiinnostanut katsella yhtä hakukohdetta, johon en ole itse hakemassa. Se on sosiaalitieteiden kandiohjelma, johon valitaan todistusvalinnassa 31 ja valintakurssin perusteella 30, joista ensikertalaisia vähintään 21. Tämä valintakurssi on myös avoimen yliopiston kurssi ja se on tällä kertaa kaikille maksuton. Tämä on siis hyvä tapa aloittaa sosiaalitieteiden opiskelu, jos ei ole niitä aikaisemmin opiskellut. Kurssille voit ilmoittautua 31.3. klo 15.00 mennessä.

Tein tässä tällaisen pienen kuvan opinaloista, joista käytin vahingossa entistä nimitystä pääaine. Olen opiskellut näitä kaikkia. Sosiaalipsykologia käsittelee esimerkiksi ryhmien toimintaa, sosiaalista identiteettiä, rooleja, arvoja ja normeja sekä vuorovaikutusta. Sosiologia sisältää monia eri käsitteitä, mutta se kertoo esimerkiksi ryhmien toiminnasta yleisellä tasolla, mutta myös siitä, kuinka erilaiset luokat esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen tai ammatin suhteen eroavat toisistaan. Yhteiskuntapolitiikka voidaan mieltää sosiaalipolitiikan synonyymiksi, mutta siihen kuuluvat myös kaupunkitutkimus ja ympäristöpolitiikka. Tällöin ihmisen elämää koskevat päätöksenteolliset sisällöt, kuten köyhyys, sosiaaliturva ja virkistysalueiden hoito voivat olla tutkimuksen kohteena. Myös vammaistutkimus voidaan katsoa yhteiskuntapolitiikan osa-alueeksi.

Sosiaalitieteet sopivat erinomaisesti sivuaineeksi ainakin humanistisen, kasvatustieteellisen, teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintoihin. Tietenkin sosiaalitieteitä voi yhdistellä muihinkin opintoihin, kuten muualla opetettaviin kauppatieteisiin ja terveystieteisiin.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen on maisteriopinnot. Kolmen mainitun opinalan lisäksi on valittavana kriminologia, kulutus yhteiskunnassa ja väestötiede. Lisäksi on mahdollista hakeutua esimerkiksi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmaan.

Lopuksi haluan toivottaa jokaiselle Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssille osallistuvalle onnea ja menestystä. Sama koskee myös jokaista, joka osallistuu yhteishakuun.

Ystävällisin terveisin, Jukka 🙂

Jäähyväisiä, uusia tuulia ja muutakin

Kirjoitustaukoni venyikin pitemmäksi kuin olin kuvitellut. Minulla on ollut pitkin syksyä yksi projekti, joka on ottanut aikaa enemmän kuin olin kuvitellut. Tutkinto-opinnot ovat ottaneet omat hetkensä myös ja välillä tuntuu, että 48 tuntia vuorokauden mitaksi olisi tervetullut aika.

Vammaistutkimuksen luennot yli kuukausi sitten. Ensimmäinen tentti meni ohi, kun muistin ilmoittautumisen pari tuntia sen umpeuduttua. Tänään menen katsomaan tenttikysymykset, sillä parempi sekin kuin ei mitään. Varsinainen tentti jää siis kolmannelle kerralle. Samalla voin ajatella, että silloin jätän jäähyväiset vammaistutkimuksen kurssille.

Continue reading “Jäähyväisiä, uusia tuulia ja muutakin”