Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Yhteishakua ja sosiaalitieteitä

Eilen alkoi yhteishaku yliopistoihin ja korkeakouluihin. Paikkoja on jaossa paljon ja on eri hakukohteita eritaustaisille hakijoille. Osa voi hakeutua yleisessä haussa lukemaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päästötodistuksen perusteella. Ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto tai kandidaatin tutkinto, voivat hakea sopivien alojen maisteritutkintoja suorittamaan.

Tunnen jonkin verran hakevia. Erityisesti minua on kiinnostanut katsella yhtä hakukohdetta, johon en ole itse hakemassa. Se on sosiaalitieteiden kandiohjelma, johon valitaan todistusvalinnassa 31 ja valintakurssin perusteella 30, joista ensikertalaisia vähintään 21. Tämä valintakurssi on myös avoimen yliopiston kurssi ja se on tällä kertaa kaikille maksuton. Tämä on siis hyvä tapa aloittaa sosiaalitieteiden opiskelu, jos ei ole niitä aikaisemmin opiskellut. Kurssille voit ilmoittautua 31.3. klo 15.00 mennessä.

Tein tässä tällaisen pienen kuvan opinaloista, joista käytin vahingossa entistä nimitystä pääaine. Olen opiskellut näitä kaikkia. Sosiaalipsykologia käsittelee esimerkiksi ryhmien toimintaa, sosiaalista identiteettiä, rooleja, arvoja ja normeja sekä vuorovaikutusta. Sosiologia sisältää monia eri käsitteitä, mutta se kertoo esimerkiksi ryhmien toiminnasta yleisellä tasolla, mutta myös siitä, kuinka erilaiset luokat esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen tai ammatin suhteen eroavat toisistaan. Yhteiskuntapolitiikka voidaan mieltää sosiaalipolitiikan synonyymiksi, mutta siihen kuuluvat myös kaupunkitutkimus ja ympäristöpolitiikka. Tällöin ihmisen elämää koskevat päätöksenteolliset sisällöt, kuten köyhyys, sosiaaliturva ja virkistysalueiden hoito voivat olla tutkimuksen kohteena. Myös vammaistutkimus voidaan katsoa yhteiskuntapolitiikan osa-alueeksi.

Sosiaalitieteet sopivat erinomaisesti sivuaineeksi ainakin humanistisen, kasvatustieteellisen, teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintoihin. Tietenkin sosiaalitieteitä voi yhdistellä muihinkin opintoihin, kuten muualla opetettaviin kauppatieteisiin ja terveystieteisiin.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen on maisteriopinnot. Kolmen mainitun opinalan lisäksi on valittavana kriminologia, kulutus yhteiskunnassa ja väestötiede. Lisäksi on mahdollista hakeutua esimerkiksi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmaan.

Lopuksi haluan toivottaa jokaiselle Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssille osallistuvalle onnea ja menestystä. Sama koskee myös jokaista, joka osallistuu yhteishakuun.

Ystävällisin terveisin, Jukka 🙂

Jäähyväisiä, uusia tuulia ja muutakin

Kirjoitustaukoni venyikin pitemmäksi kuin olin kuvitellut. Minulla on ollut pitkin syksyä yksi projekti, joka on ottanut aikaa enemmän kuin olin kuvitellut. Tutkinto-opinnot ovat ottaneet omat hetkensä myös ja välillä tuntuu, että 48 tuntia vuorokauden mitaksi olisi tervetullut aika.

Vammaistutkimuksen luennot yli kuukausi sitten. Ensimmäinen tentti meni ohi, kun muistin ilmoittautumisen pari tuntia sen umpeuduttua. Tänään menen katsomaan tenttikysymykset, sillä parempi sekin kuin ei mitään. Varsinainen tentti jää siis kolmannelle kerralle. Samalla voin ajatella, että silloin jätän jäähyväiset vammaistutkimuksen kurssille.

Continue reading “Jäähyväisiä, uusia tuulia ja muutakin”