Tag Archives: runo

Tämän
verran
mahtui
muistoja
ruukkuun

Nyt

paiskaan sen

paiskaan sen

paiskaan sen eteläpäädyn perustuksiin,

sirpaleet kuin yllätyksestä leviävät santelisilmät

ovat painoton ja maailmassa

niin monesta kulmasta samaan aikaan:

hetkensä häviävä hetki keinahtaa.

Jäähyvästit Hymen renkaalle

Sinne
se              .
synnytyssalin        .
oranssissa             .
valossa                    .
kudosturvotusten                     .
keskelle,                                       .            .
kuin                                                    .        .
epätosi                                                                     .
isännänviiri                                           .

    
miehen viiltämänä jäi miehen nimeämä eheys
,

 

enkä minä sitä sure.

 

Kaupunkeja tihkuu sydänläppien laukka

                 pakenevat vartijansa valtimoista

 läpi pikisuonten ja
nupukivilaikkujen, läpi

nurmikon nahkoihin

kaluttujen sormenpäiden ja kirkuvien aukioiden

                           .

               onnettomuuttaan kyynisyyteen   taipuvaiset
.                         .                  
pulleat                           pörheät
                                                                                    pulut

 

tarttuu-untuviin tummuva  hiekka.