FT Katariina Holma, tutkimushankkeen johtaja
katariina.holma@helsinki.fi
puhelin +358 40 5697040
Julkaisut: Tuhat-profiili >>
Tutkimushankkeen johtaja Katariina Holma on kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimusalueitaan ovat tietoteorian ja kasvatuksen käsitteelliset yhteydet, pragmatistinen kasvatusfilosofia sekä kasvatusteoreettisen tutkimuksen metodologia ja tieteenfilosofia. Tässä hankkeessa Holma analysoi rationaalisuuden, moraalisuuden ja emootioiden yhteenkietoutumisen filosofiaa kansalaiseksi kasvamisessa.
KM Anniina Leiviskä, tohtorikoulutettava
anniina.leiviska@helsinki.fi
Anniina Leiviskä valmistui kasvatustieteen maisteriksi syksyllä 2010 ja aloitti jatko-opintonsa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella 2011. Leiviskä tarkastelee väitöskirjatyössään Hans-Georg Gadamerin filosofista hermeneutiikkaa sekä sen relevanssia kansalaisuuskasvatuksen teorialle ja filosofialle. Väitöskirjatyössään Leiviskä hahmottelee ratkaisu- mahdollisuuksia kasvatusfilosofiassa vallitsevaan modernin ja postmodernin filosofian väliseen vastakkainasetteluun, joka tuottaa kasvatusfilosofian kentälle erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin hahmotus- ja jäsennystapoja kasvatusfilosofian luonteesta ja kasvatustoiminnan tavoitteista. Leiviskä argumentoi väitöskirjatyössään, että Gadamerin hermeneutiikka on tulkittavissa eettiseksi teoriaksi, jossa moraali määritellään sekä modernistisen, rationaalisuutta painottavan tulkinnan että postmodernille tyypillisen relativistisen tulkinnan ylittävällä tavalla. Näin Gadamerin hermeneutiikkaa voidaankin hedelmällisellä tavalla hyödyntää edellä mainitun vastakkainasettelun ylittämisessä. Leiviskä argumentoi edelleen, ettei Gadamerin hermeneutiikan kasvatusfilosofista relevanssia ole aiemmassa tutkimuksessa hyödynnetty riittävästi suhteessa siihen, miten vahvasti gadamerilainen ymmärtämisen käsite sitoutuu näkemykseen oppimisesta ja henkisestä kasvusta.
KM Hanna-Maija Huhtala, tohtorikoulutettava
hanna-maija.huhtala@helsinki.fi
Hanna-Maija Huhtala valmistui kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2012. Seuraavana vuonna, 2013, hän aloitti tohtoriopintonsa Helsingin yliopistossa. Väitös- työtutkimuksessaan Huhtala pyrkii rakentamaan teoreettista näkökulmaa, joka ammentaa kriittisestä teoriasta samalla huomioiden myös ajankohtaiset kansalaisuuskasvatusta koskevat filosofiset keskustelut. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat yksilön ja yhteiskunnan väliset dikotomiat ja kriittisen teorian niihin tarjoamat ratkaisumahdollisuudet. Kasvatuksellisesti tärkeää rajapintaa yhteiskunnan ja yksilön välillä lähestytään tarkastelemalla länsimaiselle filosofialle perinteisesti keskeisiä vapauden, järjen ja autonomian teemoja. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan moderniin yhteiskuntaan liittyviä piirteitä, jotka kriittisen teorian näkökulmasta toimivat tasapainoista persoonallisuuden rakentumista vastaan. Edellä mainitut teemat kytkeytyvät kiinteästi filosofiseen keskusteluun yhteiskunnan ja yksilön suhteesta sekä kasvatuksellisesti relevantteihin kysymyksiin demokraattisuuden, suvaitsevaisuuden ja dialogin edistämisestä.
KM Katariina Tiainen, tohtorikoulutettava
katariina.tiainen@helsinki.fi
Katariina Tiainen on valmistunut Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta ja aloittanut väitöskirjatyönsä tutkimusryhmässä vuonna 2013. Tiaisen väitös- tutkimuksessa tarkastellaan kriittisen pedagogiikan kasvatusfilosofisia oletuksia ja arvioidaan näiden relevanssia kansalaisuuskasvatuksen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitetään eteenpäin kriittisen pedagogiikan teoreettisia perusteita ja suhteutetaan niitä ajankohtaiseen kasvatusfilosofiseen keskusteluun. Kiinnostuksen kohteena ovat kysymykset kansalaisuuskasvatuksen eettisistä ja ´poliittisista´ päämäristä sekä näiden oikeutuksesta pluraaleissa yhteiskunnissa. Tarkastelussa ovat erityisesti kriittisen pedagogiikan demokratiakäsitykseen sisältyvät oletukset sekä käsitys poliittisesta oikeudenmukaisuudesta. Tutkimus keskittyy myös yksilö-subjektin ja rakenteiden väliseen dialektiikkaan ja analysoi näiden keskinäisen dialektisen suhteen merkitystä demokraattisen kansalaisuuskasvatuksen kannalta.