Kun halutaan esittää kartalla absoluuttisia arvoja, ruututeemakartta voi olla hyvä vaihtoehto. Esitettävä aineisto ei siis ole sidottu hallinnollisiin tai muilla perustein rajattuihin alueisiin vaan samankokoisiin, esimerkiksi neliökilometrin suuruisiin ruutuihin. Tämä voi mahdollistaa alueen ominaisuuksien tarkemman erottelun, eritoten jos aineistoa voidaan saada mahdollisimman pienten ruutujen alueelta, esimerkiksi kurssikerralla tekemäni teemakartassa on 200 neliömetrin kokoiset ruudut. Lisäksi ruututeemakartassa ei ole pelkoa pi
nta-alojen aiheuttamista vääristymistä aineiston tulkinnassa, kuten koropleettikartoilla, joilla tämän vuoksi ei absoluuttisia arvoja voi esittää, tuo aivoihimme jo tatuoitu mantra. Tosin kuten Metsälampi (2011) huomauttaa, “myös liian pieni ruutukoko ruokkii väärän kuvan syntymistä esitettävästä asiasta”. Aivan valmiina sabluunana ruututeemkarttojakaan ei saa käyttää.
Käytimme tietokantana jälleen pääkaupunkiseudun väestötietokantaa, jossa tietoa on kerätty talokohtaisesti. Valitsin aiheekseni keskiarvoiän eli jokainen ruutu kertoo väestön iän keskiarvon 200 neliömetrin sisällä. Tämä tarkkuus antaa varsin yksityiskohtaisen kuvan pääkaupunkiseudun ikäjakaumasta. Jos ikäjakauma ilmoitettaisiin esimerkiksi kuntiin tai pienalueisiin jaetulla koropleettikartalla, olisi kartan informaatiivisuus paljon pienempi, sillä erityisesti niin suurten yksikköjen kuin kuntien keskiarvoikä ei juuri tuo esiin merkittäviä alueen ominaisuuksia. Toki myös ruututeemakartalla voi valita liian suuren yleistyksen asteen, esimerkiksi keskiarvoikä neliökilometrin ruudukolla ei tietenkään anna yhtä tarkkaa kuvaa aiheesta, joskin tarkemman kuin pienaluetaso. Ja voisihan tiettyä tutkimusta varten keskiarvo neliökilometrin sisällä olla huomattavasti relevantimpi kuin 200 neliömetrin, mutta jälkimmäisellä ruudukolla kartasta tulee kauniimpi ja ilahduttavan yksityiskohtaisen analyysin mahdollistava.
Keskiarvoiän perusteella 19-36- ja 37-54-vuotiaat ovat pääkaupunkiseudulla suurimmat ikäluokat keskusten lähettyvillä, siis työikäiset työmarkkinoiden ja opiskelijat opiskelupaikkojen läheisyydessä, esimerkiksi Otaniemi erottuu luokan 19-36-vuotiaat ruutujen alueena. Esimerkiksi aivan Helsingin kantakaupungissa ei ole yhtäkään ruutua, jonka keskiarvo ikä olisi 73-90 vuotta, kun muualla Helsingissä kyseisen arvon saaneita ruutuja on tasaisesti, joskin tietysti harvassa, sillä tuo ikä on jo varsin kunnioitettava.
Karttaan olisin halunnut lisätä nimistöä, etenkin eri keskusten, mutta itse en ainakaan saanut sitä tehtyä ilman, että kartasta olisi tullut äärimmäisen sekava. Lisäksi kartalla voisi esittää suurimmat liikenne väylät, sillä esimerkiksi työikäiset näyttäisivät keskittyvän rautatien varrelle.
Lähteet:
Metsälampi, J. (2011). Kurssikerta 4. TVT3- Geoinformatiikan sydän, Helsingin yliopisto. 20.3.2011. <https://blogs.helsinki.fi/jometsal/>