Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin tietokannan valmistelua ja muokkaamista, esimeriksi lisäämällä siihen tietoa. Kurssikerran aikana koottiin teemakartta Afrikan öljyvaroista, timanttikaivoksista ja konfliktialueista. Attribuuttitietoihin lisättiin sarake, johon laskettiin konfliktivuodet, jotta maat joissa on ollut samoina vuosina useita konflikteja eivät korostuisi liikaa. Tämän teemakartan pohjalta voi tehdä analyysejä luonnonvarojen ja konfliktien yhteyksistä.
Öljy on merkitty kartalle eri tavalla kuin timanttikaivokset, sillä lähekkäin olevat pisteet sulautuvat yhteen. Koetin etsiä asetuksista voisiko öljyesiintymien esitystavan muuttaa pisteiksi kuten timanttikaivoksilla, mutta en onnistunut. Ehkä esitystapa on jotenkin perusteltu. Internetkäyttäjien lukumäärä indikoi alueen kehittyneisyyttä (Kuva 1). Yhteys konflikteihin ja luonnonvaroihin selittyy sillä, että yhteiskunnan kehittyneisyydellä on yhteys konfliktien yleisyyteen. Jostain syystä muutaman valtion internetin käyttäjien määrä on yli 100 prosenttia, mikä viittaa siihen että väkiluvuissa tai internetin käyttäjien määrässä on virheellistä dataa. Siivosin tämän pois karttavisualisoinnista jättämällä suurimman kategorian ylärajan avoimeksi.
Jostain syystä QGIS katsoi tarpeelliseksi kaatua muutamaan otteeseen tätä harjoitusta tehdessä, ja projekti ei enää avautunut oikein kaatumisen jälkeen, vaan tehtyä työtä meni hukkaan. Siitä heräsikin ajatus että jatkossa täytyy pohtia oikeaa tallentamistyyliä, ja ehkä kannataa tallentaa työtiedostot aina taso kerrallaan eikä projektina.
Jos tarkastellaan esimerkiksi Angolaa kuvissa 1-3, voidaan todeta että maassa on heikko interentin läpäisevyys, runsaasti konfliktivuosia ja paljon timanttiesiintymiä. Toisaalta Etelä-Afrikassa on myös runsaasti timanttiesiintymiä, mutta siellä on korkea internetinläpäisevyysaste ja vähän konfliktivuosia 61 vuoden tarkastelujaksolla. Aineiston perusteella voisi myös analysoida timanttikaivoisten avaamisvuosien ja öljykenttien löytämisvuosien yhteyttä konfliktivuosiin.
Tehtävä 1: Suomen tulvaindeksikartta
Itsenäisenä harjoitustyönä toteutettiin tulvaindeksikartta (Kuva 4). Kartan väritystä olisi voinut vielä hioa katsojaystävällisemmäksi ja selkeämmäksi. Kartta esittää joet, järvet, valuma-alueet ja järvisyysprosentit. Tulvaindeksi laskettiin kartan attribuuttitietoihin hyödyntäen erillisestä taulukkotiedostosta löytyvää dataa. Järvisyysprosentin esittäminen pylväinä tekee kartan muu tiedot vaikeammin luettaviksi. Ehkä tätäkin voisi vielä parantaa väri- ja muilla visualisointivalinnoilla, tai jopa jakamalla informaatio kahteen erilliseen teemakarttaan. Paula Allinen oli tehnyt teemakartastaan selkeämmän jättämällä järvet ja joet pois.
Kartan perusteella vaikuttaa, että korkean järvisyyden alueilla tulvia on vähemmän. Kuten Jonna Kääriäinen toteaa blogissaan, järvisempien alueiden virtaamavaihtelu on tasaisempaa eikä tulvahuippuja esiinny (Kääriäinen, 2020).
Lähteet
Allinen, Paula. 31.1.2020. Tietokantojen yhdistämistä ja tilastoista tietokantoihin. https://blogs.helsinki.fi/pallinen/
Kääriäinen, Jonna. Tietokantaliitoksia ja tulvaindeksejä. https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/. Luettu 10.2.2020.