Lentokenttämelun vaikutusalueiden analysointi sujui hyvin, sillä aineisto ja tehtävänanto olivat melko selkeitä. Seitsemän kilometrin apuviivan piirtämiseen käytin ’Measure line’ työkalua, mutta Roni Lindholm oli löytänyt toisen tavan mitata haluttu etäisyys käyttämällä ’Advanced Digitizing’- valikkoa. Tuon valikon kautta saa ilmeisesti tarkemmin piirrettyä juuri halutun mittaisen viivan. Valitettavasti en löytänyt kyseistä toimintoa, valikon kylläkin. Joka tapauksessa, Tikkurilan melualueella asuu 1629 asukasta. Muut tulokset voi nähdä alla (Taulukko 1). Selvitellessäni työikäisten määrää ohjelma kaatui, ja menetin siihen asti tehdyn työn. Pitkän päivän päätteeksi työmoraali ei enää riittänyt kaiken aloittamiseen alusta. Etenkin kun sokerina pohjalla oli vielä itsenäistehtävään uppoutuminen.
Itsenäistehtävä: Uima-altaat ja saunat
Uima-altaiden ja saunojen kalastelu attribuuttitiedoista oli helppoa, kunnes harmittoman oloinen kysymys, ”Mikä on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue?”, sai pään ja QGIS-ohjelman takkuamaan. Kokeilin yhdistellä tietoja ’Join’ ja ’Join by location’ toiminnoilla, mutta sain aikaan vain virheilmoituksia ja virheellisiä attribuuttitietojen sarakkeita. Välillä vaikuttaa, että QGIS-ohjelman käyttämisessä on taitojen lisäksi kyse sitkeydestä ja hyvästä tuurista, tai niiden puutteesta.
Päädyin harrastamaan epätoivoista hakuammuntaa, josko löytäisin jonkun muun blogista vinkkejä tähän tehtävään. Vaikuttaa että monikaan ei ollut juuri tähän tehtävään tarttunut, mutta viimein löysin Tomi Kiviluoman blogista uima-allastehtävän ja vinkin ’Fix geometries’-toiminnosta. Kiitos tästä! Tuntui toimivan ja sain tehtyä analyysin loppuun. Eniten uima-altaita löytyy Lauttasaaresta. Visualisointi pylväillä ja lukemilla onnistui periaatteessa, mutta jostain syystä osa lukemista ei näkynyt kartalla, ja piilottelevat ja näkyvissä olevat lukemat vaihtelivat zoomatessa lähemmäs ja loitommas (Kuva 1). Olisin lisäksi halunnut alueiden nimet kartalle, mutta sain näkymään joko nimet tai lukemat, en molempia. Visualisoinnin viimeistely vaatii siis vielä harjoitusta.
Keskeiset työkalut ja toiminnot
Tässä vaiheessa suurimmat rajoitukset QGIS:n käyttömahdollisuuksissa tulevat vielä omista puutteellisista taidoista ja tiedoista. Myös saatavilla oleva aineisto voi rajoittaa ratkaisumahdollisuuksia. Kuten Pinja Nivalainen toteaa blogissaan, on tärkeää valita oikeanlainen aineisto ja oikeat attribuuttitiedot.
Hyödyllisimpiä tai ainakin yleisimpiä toimintoja ovat erilaiset valintatyökalut, kuten ’Select by location’. ’Processing toolbox’ puolestaan on erittäin hyödyllinen tapa löytää nopeasti tarvittava työkalu. Etenkin kurssin alkupään tehtävissä tarvittiin jatkuvasti helmitaulu-ikonin takaa löytyvää laskin-työkalua. Tärkeitä toimintoja ovat eri tavat tallentaa tasoja, ominaisuuksia tai projekteja. On tärkeää ymmärtää milloin tulisi käyttää mitäkin tallennustapaa. Flaminia Puranen huomautti blogissaan, että työkaluja käyttäessä kompastelua voi tulla tasojen syöttämisessä oikeisiin kohtiin oikeassa järjestyksessä, tai vaikkapa jonkin ruudun raksimatta jättämisestä, ja olen samaa mieltä tästä.
Puskurivyöhyketoimintoa voi hyödyntää erilaisissa maankäytön suunnittelun tehtävissä. Myös maa- ja metsätalouden suunnittelussa esimerkiksi etäisyys tiestä voi olla tärkeä tieto, ja tähän puskurivyöhyke soveltuu hyvin. Siiri Nyman mainitsi blogissaan, että bufferit soveltuvat vaikkapa jokiympäristön suojeluun metsähakkuun yhteydessä.
QGIS-ohjelman voi käyttää erilaisten ongelmien ratkaisuun, mutta ohjelman käyttö vaatii myös ongelmanratkaisua. Ongelmien ratkomiseen ovat törmänneet muutkin, ja esimerkiksi Alex Nylander totesi neljännen kurssikerran saldon olleen ”kasapäin tietoteknisiä ongelmia ja niiden ratkomista”.
Lähteet
Kiviluoma, Tomi. 12.2.2020. Valintojen maailma: bufferointia ja tietokantojen syväluotaavaa suodatusta. https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/
Lindholm, Roni. 16.2.2020. Kurssikerta 5. https://blogs.helsinki.fi/lroni/
Nivalainen, Pinja. 21.2.2020. Kerta5. https://blogs.helsinki.fi/npinja/
Nylander, Alex. 10.2.2020. Kurssikerta 4: Vihanhallintakurssi vol. ∞. https://blogs.helsinki.fi/alny/
Nyman, Siiri. 12.2.2020. Viides kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/nymsiiri/
Puranen, Flaminia. 17.2.2020. Bufferointia ja vyöhykeanalyysia. https://blogs.helsinki.fi/flaminia/