Tehtävä 1: Ruutukartta
Neljännen kurssikerran tehtävät jouduin tekemään kokonaan omatoimisesti, sillä flunssan vuoksi kurssikerta jäi väliin. Onneksi harjoitusten ohjeet olivat selkeät ja selvisin harjoituksista vaihe kerrallaan. Väestöruutuaineistoa luodessa ’Select by location’ -toiminto jumitti ohjelman pitkäksi aikaa. Odotellessa toivoin, että lopputulos olisi ensi yrittämällä hyvä, sillä yli tunnin kestävä prosessointi hidastaa kurssitehtävien tekemistä melkoisesti eikä sitä haluaisi tehdä useita kertoja. Mutta onneksi onnistui jo ensimmäisellä kerralla (Kuva1)! Ehkä jumitusta olisi ehkäisyt suurempi ruutukoko.
Ruutukartta tuo erilaisia visualisointi ja analyysimahdollisuuksia koropleettikarttaan verrattuna. Datan voi jakaa kartalle totuudenmukaisemmin, eikä tarvitse noudattaa visualisoinnissa esimerkiksi kuntarajoja tai muita aluejakoja silloin kun ne eivät palvele tarkoitusta. Kuten Annika Reijonen blogissan mainitsee, mahdollistaa ruutukartta myös absoluuttisten arvojen kuvaamisen. Tein vertailun vuoksi kaksi erityyppistä visualisointia muunkielisten osuudesta pääkaupunkiseudun väestöstä (Kuvat 2 ja 3). Näinkin tarkalla ruutuaineistolla muunkielisten suhteellinen osuus tuottaa melko sekavan lopputuloksen. Kartalla korostuvat pistemäisesti ruudut joissa samalla pienellä alueella sattuu asumaan lähinnä muunkielisiä. Toki kartta kertoo muunkielisten suuresta osuudesta Itä-Helsingissä. Saman ilmiön esittäminen absoluuttisina arvoina näyttää muun kielisen väestön levittäytymisen, mutta rinnalla olisi mielekästä esittää kokonaisväkiluku (Kuva 1). Nämä erilaiset tavat esittää samaa ilmiötä tukevat toisiaan. Lisäksi voisi olla tarkoituksenmukaista esittää muunkielisten lukumäärä vaikkapa pienaluejakoon tehtynä koropleettikarttana, johon on kolmannen kurssikerran järvisyystehtävän tapaan lisätty kokonaisväkiluku pylväsdiagrammeina. En ole aivan tyytyväinen näiden karttojen luettavuuteen. Ehkä kuitenkin suurempi ruutujako olisi ollut kaikinpuolin toimivampi. Esimerkiksi Pinja Nivalaisen visualisointi naisten määrästä suhteessa miesten määrään on visuaalisesti selkeä, ja ruutujakona näyttää olevan 1000 x 1000 metriä.
Tehtävä 2: Rasterikuvan tuominen
Korkeusmallin perusteella QGIS-ohjelmistossa laaditut korkeuskäyrät ovat yhtäläisiä Maanmittauslaitoksen peruskartan käyrien kanssa, mutta poikkeavat jonkin verran muodoiltaan. Jos tarkastellaan esimerkiksi Korkeamäen aluetta Pornaisten keskusta lounaispuolella, voi huomata pieniä eroja viivojen muodoissa (Kuvat 4 ja 5).
Korkeuskäyriin verrattuna rinnevarjostuksella saadaan esiin vielä tarkempaa informaatiota maaston pinnan muodoista (Kuva 6). Kokeilin lisätä liioittelua ja asetin arvoksi 5, ja muutin myös auringon tulosuuntaa ja -kulmaa nostamalla arvoksi 65 (Kuva 7). Näin tuotettu rinnevarjostus saa dramaattisemman ilmeen, ja maastonmuodot korostuvat entisestään.
Tehtävä 3: Piirtäminen
Piirtäminen rasterikartan avulla olikin ruutukarttakikkailujen jälkeen helppoa puuhaa. Uusien elementtien lisääminen kartalle piirtämällä lisää ohjelman käyttömahdollisuuksia. Piirsin Pornaisten päätiet viivoina, rakennuksia pisteinä ja lisäksi kokeilin vesistöjen piirtämistä alueina. Kapeat joet on parempi piirtää viivoina. Pellot voisi myös halutessaan lisätä alueina.
Lähteet
Nivalainen, Pinja. 8.2.2020. Kerta 4. https://blogs.helsinki.fi/npinja/
Reijonen, Annika. Ruututeemakarttoja. https://blogs.helsinki.fi/anre/. Luettu 12.2.2020.