Helsingin yliopisto
Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme uuden tiedon tuottamista ja tietokantojen yhdistämistä olemassa olevaan tietokantaan. Koostimme tietoa tuottamalla ja yhdistelemällä kartan Afrikasta, josta näkyy timanttilöydökset, konfliktit, ja öljykentät maanosassa. Lopputulemana oli se, että kaikki edelliset tiedot löytyivät saman tietokannan ominaisuustaulukosta, joka mahdollisti niiden tulkinnan ja vertailun.
Kuvasta 1 voidaan nähdä, että öljykentät ovat suurelta osin sijoittuneet Pohjois-Afrikkaan Algerian, Libyan, Tunisian ja Egyptin alueille. Myös Nigeriasta ja muutamasta muusta Keski-Afrikan maasta löytyy öljykenttiä. Timanttilöydökset taas ovat sijoittuneet Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Konflikteja on esiintynyt lähes kaikkialla Afrikassa, mutta painottuneesti Keski-Afrikassa. Kuva 1 osoittaa, että monin paikoin konfliktit ovat keskittyneet samoihin paikkoihin, kuin öljykenttä- tai timanttilöydökset. Esimerkiksi Norsunluurannikolla, Liberiassa ja Sierra Leonessa konfliktit on helposti yhdistettävissä timanttikaivosten sijoittumiseen. Toisaalta vaikka Etelä-Afrikassa on paljon timanttilöydöksiä ja Libyassa öljykenttiä, ei maissa ole tapahtunut juuri ollenkaan konflikteja. Tästä voidaankin mahdollisesti päätellä maan kehityksen tasoa, sillä jos maa on jo valmiiksi vauraampi ja kehittyneempi, eivät löydökset välttämättä aiheuta konflikteja niin helposti, sillä ihmiset tulevat toimeen paremmin.
Jos tietokantaan tallentaisi tietoa myös konfliktin tapahtumavuodesta, laajuudesta, timanttikaivosten löytämisvuodesta ja kaivausten aloitusvuodesta voitaisiin päätellä tarkempia yhteyksiä konfliktien ja timanttien kaivuun välillä. Monissa maissa yhteyttä ei ole, sillä konflikteja voi olla ilman timanttikaivoksiakin ja kaikissa maissa, joissa on timanttikaivoksia, ei esiinny konflikteja. Niissä maissa, joissa on konflikteja sekä timantteja, voisi vuosilukujen avulla löytyä yhteyksiä. Sama pätee öljykenttiin. Tuottavuutta voidaan tarkkailla sekä timanttien, että öljykenttien kohdalla ja pohtia, vaikuttaako esimerkiksi hyvin tuottava kaivos konfliktien määrään. Internetkäyttäjien lukumäärää eri vuosina voisi myös tarkastella yhteydessä konflikteihin, sillä monesti internetin käyttöprosentti kertoo kehittyneemmästä valtiosta. Aura Niskanen (2024) on osannut pohtia edellisiä tekijöitä blogissaan vielä paljon syvällisemmin kuin minä. Niskasen (2024) ehkä tärkein pointti on se, että käyttämillämme muuttujilla voi kyllä spekuloida asioita, kuten olen tehnyt, mutta selkeitä johtopäätöksiä ei pelkästään näiden tietojen perusteella voida tehdä.
Itsenäisenä tehtävänä tällä kerralla oli laskea tulvaindeksi Suomen valuma-alueille sekä samojen alueiden järvisyysprosentit. Sain tehtävän ihan hyvin alkuun ja lisättyä valuma-alue-tietokantaan keskiylivirtaama sekä järvisyys-taulukot Excelin kautta. Myös tulvaindeksin sain laskettua uuteen sarakkeeseen. Ongelmia tuli vastaan ääkkösten kanssa, sillä QGIS ei jostain syystä tunnistanut niitä. Koitin ratkaista ongelman kurssikerran ohjeiden mukaan korvaamalla UTF-koodiston ISO-8859-10 -koodistolla, mutta tämä aiheutti vain sen, että ääkköset hävisivät joennimistöstä kokonaan. Työ on nyt siis tehty näiden rajoitteiden kanssa.
Kuvasta 2 näkyy tulvaindeksi Suomen valuma-alueilla, sekä järvet ja joet. Kartalta voidaan nähdä, että tulva-alueet painottuvat Pohjanmaalle sekä Länsi- ja Etelä-Suomen rannikkoseuduille ja aivan pohjoisimpaan Suomeen. Tämä on loogista, sillä näillä alueilla on merkittäviä jokia, järviä, tai tulvariski meren läheisyyden ja myrskyämisen takia. Mielestäni kartan väritys lisää sen informaatioarvoa ollessaan helposti luettava. Järvisyysdiagrammeja en lukuisista yrityksistä huolimatta saanut lisättyä kartalle. Löysin QGISistä diagrammit-osion, mutta lisätessäni diagrammit valuma-alue-tietokannan visualisointiin, ne eivät jostain syystä näkyneet kartalla ollenkaan. Sampo Väätäjä (2024) on sen sijaan onnistunut saamaan omalle kartalleen diagrammit näkymään oikein.
Lähteet
Niskanen, A. (2024) Kolmas kurssikerta. Auran blogi. Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/niskanau/2024/01/31/kolmas-kurssikerta/
Väätäjä, S. (2024) Kolmas kurssikerta (30.1.2024). Sampon blogi. Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/02/02/kolmas-kurssikerta-30-1-2024/