Opetuksen suunnittelu ja reflektointi

Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa kehittymään autonomiseksi, kriittiseen ajatteluun kykeneväksi asiantuntijaopettajaksi, jolla on opetettavien aineiden ja pedagogiikan asiantuntijuutta sekä kykyä ja halua kehittää omaa opetustaan ja yhteisön toimintaa yhdessä kollegojen kanssa.

Reflektio-opintojakso kytkeytyy opetusharjoitteluun. Reflektiossa harjoitellaan kriittistä oman opetuksen tarkastelua ja analysoimista sekä asetetaan tavoitteita oman osaamisen ja opetuksen kehittämiseksi. Harjoittelussa opitaan kehittämään opetusta ja arvioimaan sen kehittymistä. Opettajan työ edellyttää jatkuvaa ammatillista oppimista.

Reflektoinnilla on useita eri määritelmiä riippuen lähteestä ja yhteydestä, jossa käsitettä käytetään. Yleisesti reflektiolla viitataan prosessiin, jossa harkinnan, pohtimisen ja ajattelun avulla kuvataan ja selitetään toimintaa. Opetusharjoittelussa reflektoidaan omaa oppimisprosessia harjoitustunneilta saatujen kokemusten pohjalta. Tämä reflektio muistuttaa tutkimuksen tekemistä. Siinä on useita vaiheita: oman toiminnan tai koetun havainnointi, kokemusten kokoaminen ja kuvailu, kokemusten analysointi (mm. tukeutumalla kasvatustieteelliseen kirjallisuuteen) ja oman opetuksen alan käyttöteorian tai toimintamallin kehittely. Kokemusten pohdinta auttaa havaitsemaan omia vahvuuksiaan ja tunnistamaan kehittymiskohteitaan. Reflektointi on siten keino ohjata omaa oppimisprosessia (itseohjaus) ja keino opetukseen liittyvän tiedon rakentamiseen omien kokemusten pohjalta. Reflektointi on myös olennainen osa harjoittelun itsearviointia, mutta näiden kahden käsitteen suhde ei ole selkeä. Reflektion tavoitteena on ajattelun ja toiminnan kehittäminen ja itsearvioinnin tavoitteena on harjoitustunnilla tapahtuvan toiminnan arviointi suhteessa harjoittelun tavoitteisiin. Atjonen (2007) toteaa, että itsearviointiin liittyy aina kiinteästi reflektiivisyys. Sen avulla on mahdollista ymmärtää ja pohdiskella omaa toimintaansa eri kannoilta sekä ohjata ja muuttaa sitä. Reflektio on kurinalaista ja systemaattista ja sen tukena voidaan käyttää reflektiopäiväkirjaa tai jotakin muuta omaa pohdintaa tukevaa välinettä tai toimintaa. Reflektio ja itsearviointi auttavat älykkäämpään toimintaan jatkossa. Kriittinen reflektoiva lähestymistapa opetukseen ja sen kehittämiseen ovat opettajan ammatillista toimintaa ja tukevat ammatissa kehittymistä.

Opetusharjoitteluun liittyvällä reflektiojaksolla pohditaan omaa opettajuutta ja siinä kehittymistä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Miten teoriat opetuksesta ja oppimisesta kytkeytyvät käytännön opetustyöhön? Opetusharjoittelussa on keskeistä se, että opetukseen liittyvät valinnat osataan perustella kasvatustieteelliseen tietoon nojautuen.
• Mitä asioita pidetään tärkeinä ja opetuksessa painotettavina asioina? Opetukseen kuuluu aina valintojen tekeminen. Valintoja tehdään tunnistamattomien tai tunnistettujen arvojen pohjalta. Reflektiojaksolla tarkastellaan omien valintojen taustalla olevia arvoja ja niiden yhteyttä koulun tehtävään ja opetussuunnitelmaan sekä omaan identiteettiin opettajana.

Reflektio-opintojakso koostuu ainedidaktiikan opettajan kanssa sovittavista tehtävistä, joita suoritetaan opetusharjoittelun ohessa. Kerro reflektion tehtävistä harjoittelua ohjaaville opettajille ja sovi harjoittelutunteihin liittyvien tehtävien suorittamisesta ohjaajien kanssa.

Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Tammi.