Viikko viisi, eiköhän mennä

Tällä viikolla tehtävänämme oli tehdä erilaisia näkyvyysanalyysejä. Sitä ennen viikkotehtävien ensimmäisessä osiossa pääsimme kuitenkin puuhaamaan hieman digitoinnin parissa, sekä valmistelemaan dataa näin myöhempää varsinaista näkyvyysanalyysiä varten.

Tehtävässä yksi meidän täytyi luoda korkeusmalli ja digitoida oma itse valitsemamme vaellusreitti Kevon tutkimusasemalta Kevon luonnonpuiston kautta Karigasniementien parkkipaikalle.

Valmis, visuaalisesti silmää miellyttävä korkeusmalli muokattiin korkeusmalli_10m aineiston pohjalta. Lisäsin malliin myös hillshaden, joka korosti alueen maanmuotoja ja korkeuseroja. Eroa voi vertailla alla olevista kuvista (kuvat 1 & 2 ja 3).

Kuva 1. Pohjois-Lappia ilman hillshadetyökalua.

Kuva 2. Pohjois-Lappia hillshadetyökalun kanssa.

Kuten edellä jo hieman mainitsin, niin meidän täytyi itse määrittää oma vaellusreittimme. Päätin tehdä seuraavanlaisen reitin (kuva 3). Reitti digitoitiin ensiksi pelkkänä viivana kartalle, josta se sitten myöhemmin muutettiin maanmuotoja mukailevaksi 3D-malliksi Interpolate Shape -työkalulla. Mittasin measure features -työkalulla valmiin vaellusreittini pituuden ja sen arvoksi tuli lopulta 63,29km. Aikamoinen matka se on samoilla!

Kuva 3. Korkeusmalli & digitoitu vaellusreitti Kevon kanjonin tutkimusasemalta Karigasniemen parkkipaikalle.

Tehtävässä kaksi meidän täytyi määrittää kuuluvuusalueet digitoidun vaellusreitin suhteen. Tehtävä ns. meni hieman mönkään, enkä tajunnut vasta kuin jälkeenpäin mistä se kiikasti kun spekuloin asiaa kurssiassarin Ilarin kanssa. Alla kuitenkin kurssikerran tunnilla valmiiksi digitoimani viallinen kartta (kuva 4). Sen alla aidot katvealueet (kuva 5).

Tein työvaiheet juuri niin kuin ohjeissa luki ja yritin alottaa uudestaankin pariin otteeseen. Kuuluvuusalueet Layout-ikkunassa eivät kuitenkaan vastanneet kuuluvuusalueita varsinaisella kartta-alustalla (kuva 5). Tulimme Ilarin kanssa myöhemmin keskustellessamme lopputulokseen, että ilmeisesti valmista karttakuvaa visualisoidessani en ollut tajunnut sitä, että minulla oli aktivoituna vain osa käytettävissä olevista mastoista (käytin kenties 1kpl? Tai sitten minulta jäi valitsematta 1kpl).

Kurssikerralla, millä asiaa pohdimme ja milloin emme vielä saaneet tätä ongelmaa selvitettyä totesin Ilarille, että noh, teen nyt näin että edes saan jonkinlaisen karttaesityksen koottua tähän toiseen tehtävään. Noh tällaiseksi se sitten lopulta jäi – pahoittelut siitä. Alla visualisoituna “hirvitys” ja aidot katvealueet.

Kurssikerralla pohdin seuraavaa kysymystä “pohdi, kuinka realistisen tuloksen analyysi antaa ja miten sitä voisi parantaa.” pessimistisesti näin:

“Ei kauhean realistinen, jos dataa häviää jonnekin reclassify -vaiheessa.  Kuvista näkee, kuinka GSM_LOS -kantaman alue on paljon suurempi, mutta reclassify -vaiheen jälkeen data häviää jonnekin.” Vika oli kuitenkin minussa itsessäni. En kuitenkaan ikävä kyllä oikeastaan osaa heittää parannusvinkkejä. Käyttäjää voisi ehkä jotenkin koulia niin, että hän tajuaa katsoa kuinka monta mastoa on aktivoitu.

 

Kuva 4. Poikkeuksellisen katvealuerikas vaellusreitti Kevon kanjonin alueella.

Kuva 5. Kuvankaappaus käsittääkseni oikeista kuuluvuusalueista. 

Rehellisesti, nyt kun kirjoittelen raporttia valmiiksi yli kuukausi sen jälkeen kun viimeksi puuhasin tämän viikon tehtävän parissa, en ole varma kummasta katvealuereitistä olen luvun ottanut ylös. Luku minkä merkkasin ylös oli n. 41785m eli ~41,8km. Koko reitin pituus oli n. 63289m eli ~63,3km. Katvealueiden prosenttiosuus reitillä oli laskettuna 66,02%. Veikkaan, koska luku oli näin suuri, että kyseessä oli tämä vihreellinen karttaesitys, mistä puuttuu mastoja.

Tehtävässä kolme meidän tuli määrittää ensin silmämääräisesti uuden potentiaalisen maston sijainti, mutuilla hieman sitä, että mihin se olisi kannattavaa sijoittaa. Alla olevassa kartassa (kuva 6) olen merkinnyt ylös mutuilemani potentiaalisen mastonpaikan, kuin myös oikeasti optimaalisen mastonpaikan. Karttavisualisoinnissa olisin kyllä voinut laittaa potentiaalisen mastonpaikan pisteen vaellusreittiä ylemmälle tasolle, sillä nyt se jää hieman vaellusreitin alle varjoon. Oletan, että mitä enemmän observers -lukua kartalla on, sitä tummempi alue on ja sitä parempi paikka se mastolle on. Potentiaalinen mastonpaikkani ei ole huonoimmasta päästä, mutta sijaitsee kuitenkin kohtuullisen kaukana oikeasti parhaasta mahdollisesta uudesta mastonpaikasta.

Jotta tehtävän teko onnistuisi ja koneen laskentatehot riittäisivät, niin laskimme tehtävän näkyvyysanalyysin resoluutiota 10m x 10metristä alas 100 x 100 metriin. Luonnollisesti tämä tarkoittaa lopputuloksen sitä, että aineisto on karkeampi. Siitä en kuitenkaan ole varma, että kuinka paljon tämä käytännössä vaikutti aineiston tarkkuuteen.

Luulin ottaneeni koordinaatit mastonpaikoista ylös blogiini, mutta en näköjään niin ollut tehnyt. Niihin en pääse nyt ikävä kyllä käsiksi, mutta potentiaalinen, kuin myös optimaalinen mastonpaikka sijaitsevat jossain puolella pohjoista pallonpuoliskoa, hieman idässä Greenwichistä.

Kuva 6. Uuden tukiasemamaston määrittelyä ja karttavisualisointia.

 

Kurssikerran viimeisessä, eli neljännessä tehtävässä meidän oli määrä määrittää uudet kuuluvuusalueet niin, että uusi optimaalinen masto olisi lisättynä mukaan laskuihin, kun määritämme alueen kuuluvuutta. Ensiksi konkreettisesti lisäsimme maston aineistoon mukaan. Tämän jälkeen suoritimme samanlaisen näkyvyysanalyysin kuin tehtävässä 2 ottaen huomioon myös tämän uuden maston, kuten myös kaikki muutkin mastot. Koko vaellusreitin pituus oli edelleen n. 63.3km. Uuden katvealueen pituus oli uuden näkyvyysanalyysin myötä enää n. 6,9km. Tässä tapahtui siis HYVIN roima pudotus katvealueiden suhteen. Prosenttiosuudeksi katvealueille jää n. 11% koko vaellusreitin pituudesta. Toki pudotus ei olisi ollut ihan näin dramaattinen, mikäli tehtävä 2:n analyysi olisi oikein onnistunut. Alla (kuva 7) valmis karttaesitys uusista kuuluvuus-/katvealueista.

Kuva 7. Oikeasti kattava kuuluvuusaluekartta, missä kaikki potentiaaliset mastot ovat mukaanlaskettuina.

Tämän kyseisen viikon viikkotehtävät olivat monelta osin hieman farsseja, mutta ei auta – pää pystyyn ja uusia pettymyksiä kohti. Ainakin onneksi lopulta taidan ymmärtää tai ainakin luulen suurinpiirtein ymmärtäväni sen, että mistä nämä ongelmat/virheet johtuivat.