GIM2 KK4 – Sopivan telttapaikan haravointia

Käsittelimme viikolla 4. Corine Land Cover 2018 -ainestoa. Kyseinen aineisto on muodostettu lukuisten eri paikkatietoaineistojen pohjalta. Keskeisimpinä paikkatietoaineistopalikoina Corine Land Cover 2018:lle on toiminut Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta, Liikenneviraston Digiroad, Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmä (Rakennus- ja huoneistorekisteri), Maaseutuviraston peltolohkot vallitsevan kasvin mukaan, EU/Copernicus-ohjelman Imperviousness2015-aineisto sekä CLC2012. Aineiston muodostamiseen on käytetty myös muun muassa satelliittikuvista saatuja maanpeitetietoja, laserkeilausaineistoja ja manuaalisesti digitoituja satelliittikuvien pohjalta tulkittuja maankäyttömuotoja. Lopputuloksena saatiin luotua valmis rasterimuotoinen aineisto, minkä spatiaalinen resoluutio on 20m x 20m.

Rasteriaineistossa näkyvät eri värit tarkoittavat maankäyttöluokkia. Esimerkiksi sininen väri kuvaa vesistöjä, mitkä ovat ehkä helpoin maankäyttöluokka erottaa ensimmäisenä kartalta. Pääsimmekin tarkastelemaan tarkemmin näitä maankäyttöluokkia Kevon kanjonin alueella. Meidän täytyi käyttää jotain menneiden viikkojen aineistoa Kevon kanjonin alueelta, jolla rajaisimme tarkastelualueen maankäyttöluokkien määrittämiseen Corine-aineistosta. Käytin itse flow_100k aineistoa alueen rajaamisen määrittämiseen.

Yhdistin selkeyden vuoksi kaikki harvapuustoiset-, havumetsä-, lehtimetsä-, sekä sekametsäalueet ja sisämaan kosteikkoalueet yksiksi kokonaisuuksiksi karttaesitykseen. Alla kuva valmiista karttaesityksestä (kuva 1).

Kuva 1. Maanpeitetyypit Kevon kanjonin alueella.

Alueella on paljon varvikkoa ja nummea, suurin osa maankäyttötyypeistä asettuu tämän kategorian alle. Tämä karttaesityksen yleisin maankäyttötyyppi selittyy pitkälti alueen pohjoisella sijainnilla ja karuilla kasvuolosuhteilla. Varvikot ovat tyypillistä luontomaisemaa tällaisilla leveyspiireillä. Alueella on myös kohtalaisen paljon lehtimetsää. Suurin osa lehtimetsästä asettuu Kevon kanjonin välittömään läheisyyteen ja oletan että suojaavan kanjonin ja lehtimetsän välillä on jonkinlainen kausaaliketju. Alueella esiintyy kohtalaisesti niukkakasvuista kangasmaata ja kalliomaata. Alueella on myös muita pienempiä maankäyttötyyppiesiintyä, kuten vesistöjä ja havumetsää. Kaikki muut maankäyttötyypit voi bongata yllä olevasta karttaesityksestä (kuva 1).

Seuraavassa tehtävässä ja varsinaisessa telttapaikan haravoinnissa eli soveltuvuusanalyysissä telttapaikan suhteen haravoimme sopivia pystytyspaikkoja teltalle. Telttapaikan pystyttämiseen tietylle alueelle viikkotehtävässä oli useita eri kriteereitä;

1. Telttapaikan tulee sijaita alle 260 metrin korkeudella.
2. Leiripaikan on sijaittava sellaisella sijainnilla, missä rinteen aukeamissuunta suuntautuu välille itä – etelä – länsi.
3. Telttapaikan maanpeitteen täytyi olla jokin seuraavista; lehti-, seka-, tai havumetsä kivennäismaalla, tai lehti- tai sekametsä turvemaalla.
4. Leiripaikan täytyi sijaita maksimissaan 200 m päässä vesiuomista.
5. Rinteen jyrkkyys sai olla korkeintaan 10 astetta.

Lisäsimme joka kriteerin omana vaiheenaan ModelBuilderiin ja käytimme

Teimme omat työvaiheet jokaisen kriteerin suhteen ModelBuilderissa ja lisäsimme nämä osaksi tätä suurta mallia, minkä määränä viime kädessä oli määrittää meille sopivat telttapaikat Kevon kanjonin alueelta. Alla kuva valmiista ModelBuilderkompleksista (kuva 2). Siniset pallukat edustavat kukin omia kriteereitään telttapaikkojen suhteen ja näistä on johdettu vaadittuja laskutoimituksia telttapaikkojen määrittämiseen. Kaikki nämä arvot kiedottiin yhteen lopulta raster calculaattorilla, jotta kaikki kriteerit saataisiin tarkasteltaviksi lopulta samanaikaisesti karttaesitykseen. Lopulta nämä laskutoimitukset muutettiin raster to polygon -toiminnolla valmiiksi telttapaikoiksi karttaesitykseen. Alla kuva valmiista karttaesityksestä, missä potentiaaliset yöpymispaikat sijaitsevat (kuva 3).

Kuva 2. ModelBuilderkompleksi, mikä määrittää potentiaaliset telttapaikat.

Kuva 3. Potentiaaliset telttapaikat valmiissa karttaesityksessä.

Mikään yllämainittu kriteeri ei ota kantaa siihen, millainen maasto on, onko siellä esim. isoja kiviä tai kaatuneita puita. Voisiko biomassa-aineistoista johtaa jonkinlaisen kriteerin joka ottaisi huomioon kaatuneet puut tai kuolleen biomassan maastosta? Muita huomioon otettavia kriteereitä voisi olla latvuspeittävyys, jos haluaa että teltta sijaitsisi esim. vähän puun suojassa.

Mietin, että voisiko vastaavanlaisella mallilla, hieman mukaillen todistella esimerkiksi kanjonin ja lehtipuiden esiintymisen välistä korrelaatiota kausaatioketjuksi?

Mielestäni karttaesitys onnistui ainakin pääpiirteittäin hyvin, kaikki kriteerit täyttyvät ja potentiaaliset telttapaikat näiden kriteerien suhteen löytyivät. Toki joen alajuoksulla etelämpänä päähaarasta osa telttapaikoista näyttää hieman sijaitsevan joen uomassa. Suurin osa telttapaikoista kuitenkin on ok. Olisin voinut tehdä karttaesityksestä vielä hieman isomman niin sitä olisi helpompi tutkailla näin jälkikäteen.