Historiallinen bibliografia

keskiaikaHistoriallinen bibliografia sisältää kaiken Suomessa julkaistun tieteelliseksi luokiteltavan historiakirjallisuuden – monografiat, artikkelit, aikakauslehtiartikkelit vuodesta 1544 lähtien – sekä lisäksi ulkomailla julkaistun Suomea koskevan historiakirjallisuuden.

Suomen Historiallinen Seura on 1920-luvulta lähtien vastannut Suomen Historiallisten bibliografioiden kokoamisesta, toimittamisesta ja julkaisemisesta. Verkosta bibliografia on saatavilla aina 1960-luvulta alkaen nykypäivään asti. Se on tuotettu Arto-tietokantaan ja on haettavissa myös Finnasta.

Finnasta hakuja voi tehdä suoraan luokituskaavan mukaisella luokalla, esim. “HIS:14.3” lainausmerkit siis mukana. Alla myös suorat Finna-hakutuloslinkit päälukuihin.

Tämä bloggaus on tehty osittain testimielessäkin. Mietimme virtuaalikokoelmia ja aineistojen esiin nostoja tietokantojen uumenista. Onko kenellekään mitään hyötyä tai tarvetta tämän kaltaisiin valmiisiin linkkauksiin? Kommentit siis erittäin tevetulleita.

1 Yleisjulkaisut

1.1 Bibliografiat
1.2 Aikakauslehtien ja vuosikirjojen hakemistot
1.3 Asiakirjakokoelmat

2 Historiantutkimus

2.1 Yleistä
2.2 Historianfilosofia. Historiankirjoituksen historia
2.3 Kotiseutututkimus
2.4 Nimistöntutkimus
2.4.1 Paikannimet
2.4.2 Henkilönnimet. Muut nimet

3 Arkistot. Museot. Kirjastot

3.1 Arkistot
3.2 Museot
3.2.1 Yleistä
3.2.2 Paikallista
3.3 Kirjastot
3.3.1 Yleistä
3.3.2 Paikallista

4 Historian aputieteet

4.1 Kronologia
4.2 Rahatiede
4.3 Vaakuna- ja sinettitiede
4.4 Kartografia

5 Yleisesitykset. Useampia aikakausia koskevat julkaisut

6 Esihistoria

6.1 Yleistä
6.2 Maakunnat
6.3 Paikkakunnat

7 Keskiajan historia

7.1 Yleistä
7.2 Sota- ja linnahistoria
7.3 Kirkkohistoria
7.4 Taide. Rakennukset
7.5 Kirjallisuus. Musiikki

8 Uuden ajan valtiollinen ja poliittinen historia

8.1 Yleistä
8.2 Ruotsin aika
8.2.1 Yleistä
8.2.2 Vuodet 1527-1721
8.2.3 Vuodet 1721-1808
8.2.4 Vanha Suomi
8.3 Autonomian aika
8.3.1 Yleistä. Aika vuoteen 1890
8.3.2 Vuodet 1890-1914
8.3.3 I:n maailmansodan ja itsenäistymisen aika
8.4 Itsenäisyyden aika
8.4.1 Yleistä
8.4.2 Aika vuoteen 1939
8.4.3 II:n maailmansodan kausi
8.4.4 Aika vuodesta 1945

9 Kieli- ja kansallisuuskysymykset

9.1 Yleistä
9.2 Suomen kieli
9.3 Ruotsin kieli
9.4 Muut

10 Oikeus- ja valtiosääntöhistoria

11 Valtiopäivähistoria

11.1 Yleistä
11.2 Ruotsin aika
11.3 Autonomian aika vuoteen 1906
11.4 Eduskunnan aika
11.4.1 Vuodet 1906-1945
11.4.2 Aika vuodesta 1945

12 Hallintohistoria

12.1 Yleistä
12.2 Kunnallishallinto
12.3 Poliisilaitos. Vankeinhoito
12.4 Tullilaitos
12.5 Maanmittaus. Maanomistus. Kaavoitus
12.6 Palotoimi. Väestönsuojelu

13 Sotahistoria. Puolustuslaitos

13.1 Yleistä
13.2 Ruotsin aika
13.3 Suomen sota 1808-1809
13.4 Autonomian aika
13.5 Vuoden 1918 sota
13.6 Itsenäisyyden ajan puolustuslaitos
13.6.1 Yleistä
13.6.2 Koulutus
13.6.3 Joukko-osastot
13.6.4 Paikallista
13.7 Talvi- ja jatkosota
13.7.1 Yleistä
13.7.2 Sotatoimet
13.8 Suomalaisten sotilaallinen toiminta muissa maissa

14 Kirkkohistoria

14.1 Yleistä
14.2 Ruotsin aika 1540-1809
14.3 Autonomian aika 1809-1917
14.4 Itsenäisyyden aika vuodesta 1918
14.5 Uskonnollinen kirjallisuus
14.6 Uskonnolliset liikkeet ja yhdistykset
14.7 Lähetystyö
14.8 Roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko

15 Oppihistoria. Koulutuksen historia

15.1 Tieteen historia
15.1.1 Yleinen aate- ja oppihistoria
15.1.2 Humanistiset tieteet. Teologia. Oikeustiede. Yhteiskuntatieteet
15.1.3 Luonnontieteet. Lääketiede
15.1.4 Tekniikka
15.2 Yliopistot ja korkeakoulut
15.2.1 Yleistä
15.2.2 Turun akatemia 1640-1827
15.2.3 Helsingin yliopisto
15.2.4 Muut yliopistot ja korkeakoulut
15.2.5 Opiskelijatoiminta
15.2.6 Suomalaiset ulkomaisissa yliopistoissa
15.3 Koulutus
15.3.1 Yleistä
15.3.2 Oppikoulut. Lukiot
15.3.3 Alempi kansanopetus. Peruskoulut
15.3.4 Seminaarit
15.3.5 Ammatillinen koulutus
15.3.6 Aikuiskoulutus. Vapaa sivistystyö

16 Kirjallisuudenhistoria ja kansanrunous

16.1 Yleistä
16.2 Kansanrunous
16.3 Kalevala
16.4 Suomenkielinen kirjallisuus
16.4.1 Noin vuoteen 1827
16.4.2 Noin vuodesta 1827
16.5 Ruotsin- ja muunkielinen kirjallisuus
16.5.1 Noin vuoteen 1827
16.5.2 Noin vuodesta 1827
16.6 Kirjapainot. Kustannustoimi. Kirjakauppa
16.6.1 Yleistä
16.6.2 Paikallista

17 Tiedonvälityksen historia

17.1 Yleistä
17.2 Sanoma- ja aikakauslehdet. Kalenterit
17.2.1 Yleistä
17.2.2 Paikallista
17.3 Radio ja televisio
17.4 Tietoliikenne
17.5 Sensuuri

18 Taiteen historia

18.1 Yleistä
18.2 Kuvataiteet
18.3 Rakennustaide
18.3.1 Yleistä
18.3.2 Paikallista
18.3.3 Kirkkorakennukset ja kirkkotaide
18.3 Rakennustaide
18.3.1 Yleistä
18.3.2 Paikallista
18.4 Taideteollisuus
18.5 Musiikki
18.5.1 Yleistä
18.5.2 Paikallista
18.6 Teatteri. Tanssitaide
18.7 Elokuva. valokuva

19 Kansankulttuuri

19.1 Yleistä
19.2 Esineellinen kulttuurihistoria
19.2.1 Yleistä
19.2.2 Rakennukset
19.2.3 Kalusteet
19.2.4 Talousvälineet
19.2.5 Työvälineet
19.2.6 Tekstiilit. Vaatetus
19.2.7 Kulku- ja kuljetusvälineet
19.2.8 Muut
19.3 Kansanperinne
19.3.1 Yleistä
19.3.2 Tapakulttuuri
19.3.3 Kansanusko

20 Taloushistoria

20.1 Yleistä
20.2 Talouspolitiikka
20.3 Julkinen talous
20.3.1 Valtio
20.3.2 Kunnat
20.4 Pankit. Vakuutus- ja eläkelaitokset
20.5 Maatalous
20.5.1 Yleistä
20.5.2 Maanviljelys
20.5.3 Kotieläintalous
20.6 Metsätalous
20.7 Metsästys. Kalastus
20.8 Teollisuus
20.8.1 Yleistä
20.8.2 Teollisuuslaitokset
20.8.3 Rakennustoiminta. Vesihuolto
20.8.4 Käsityö
20.8.5 Kotiteollisuus
20.9 Kauppa
20.9.1 Yleistä
20.9.2 Kotimaankauppa
20.9.3 Ulkomaankauppa
20.10 Liikenne. Kuljetus
20.10.1 Yleistä
20.10.2 Paikallista
20.11 Palvelut. Matkailu. Kulutus
20.12 Yrityshistoriat
20.13 Osuustoiminta

21 Yhteiskuntahistoria

21.1 Yleistä sosiaalihistoriaa
21.2 Yhteiskuntarakenne
21.3 Työmarkkinat
21.4 Työväenliike
21.4.1 Yleistä
21.4.2 Paikallista
21.5 Järjestöhistoria
21.5.1 Yleistä
21.5.2 Paikallista
21.6 Sosiaalipoliittiset kysymykset
21.6.1 Sosiaaliset suhteet
21.6.2 Terveydenhoito
21.6.3 Sosiaalihuolto
21.6.4 Poikkeava käyttäytyminen
21.7 Urheilu
21.8Ympäristökysymykset

22 Väestö- ja asutushistoria

22.1 Asutushistoria
22.2 Väestöhistoria
22.3 Siirtolaisuus ja muuttoliikkeet

23 Suku- ja henkilöhistoria

23.1 Sukuhistoria
23.1.1 Yleistä
23.1.2 Suvut
23.2 Henkilöhistoria
23.2.1 Kokoomateokset
23.2.2 Matrikkelit
23.2.3 Yksityiset henkilöt

24 Paikallishistoria

24.1 Yleistä
24.2 Maakunnat ja alueet
24.2.1 Uusimaa
24.2.2 Varsinais-Suomi
24.2.3 Ahvenanmaa
24.2.4 Satakunta
24.2.5 Häme
24.2.6 Savo
24.2.7 Karjala
24.2.8 Pohjanmaa
24.2.9 Lappi
24.2.10 Kymenlaakso
24.2.11 Keski-Suomi
24.2.12 Kainuu

25 Suomi ja ulkomaat

25.1 Yleistä
25.2 Suomalaisten matkakirjat
25.3 Suomi ulkomaisessa kirjallisuudessa. Ulkomaalaiset Suomessa
25.4 Ulkosuomalaiset
25.4.1 Skandinavia
25.4.2 Venäjä. Neuvostoliitto
25.4.3 Yhdysvallat ja Kanada
25.4.4 Muut
25.5 Ulkosuomalaisseurakunnat

26 Suomalainen yleisen historian tutkimus

26.1 Yleistä
26.2 Eurooppa
26.2.1 Yleistä
26.2.2 Esihistoria. Vanhan ajan historia
26.2.3 Keskiajan historia
26.2.4 Uuden ajan historia
26.3 Amerikka
26.4 Aasia
26.5 Afrikka
26.6 Muut

4 thoughts on “Historiallinen bibliografia

  1. “Onko kenellekään mitään hyötyä tai tarvetta tämän kaltaisiin valmiisiin linkkauksiin?”

    Mielestäni tällainen aineiston luokittelujärjestelmästä muistuttaminen ja siihen liittyvä helppo selaaminen on oikein hyvä ratkaisu.

    On aivan eri asia tietää, että tietoa voisi periaatteessa hakea tietyllä koodilla, kuin nähdä luokittelukategoriat kokonaisuutena ja selailla aineistoa, jota ei olisi erikseen tullut välttämättä mieleenkään hakea.

  2. Kiitos kaikille palautteesta!
    Kaisa, erinomaista käytettävyysanalyysiä oman blogisi puolella taas kerran.

    Käyttöliitymän käytettävyys, datan kattavuus ja sen laatu yhdessä muodostavat sitä käyttäjäkokemusta jonka tietysti kaikki osapuolet haluaisivat olevan huipussaan. Välillä parantaminen tarkoittaa sitä että mennään muokkaamaan ja lisäämään dataa ja väillä pitää vaan säätää järjestelmää tai sen käyttöliittymää. Tai sitten molempia.

    Kun tietueita on miljoonia, niin olisi kiva tarjota syventäviä lohkaisuja keskeisiin aineistoihin — miten se keskeinen nyt sitten missäkin Finna-näkymässä määritellään. Historiallisen bibliografian tyypiset kokonaisuudet on usein tosiaankin tuotettu sellaisilla koodeilla ja luokituksilla ettei niitä kukaan joka voi ulkoa muistaa tai arvata. Siksi oikopolut, nostot ja virtuaalikoelmat lienevät paikallaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *