Venäläinen kulttuuri muilla mailla – Slaavilaisen kirjaston emigranttilehdet

Kansalliskirjaston korkeakouluharjoittelija Susanna Seppälä kertoo seuraavassa Slaavilaisen kirjaston emigranttilehdistä.

Olen ranskan kielen ja kirjallisuuden opiskelija, ja kun valitsin sivuaineekseni venäjän, luulin tekeväni sattumanvaraisen ja poikkeuksellisen valinnan – eikös ranskanopiskelijan olisi luonnollisempaa opiskella toista romaanista kieltä venäjän sijaan? Enpä tuolloin osannut arvata, kuinka paljon saisin vielä oppia Ranskan ja Venäjän yhteyksistä niin kulttuurisesti, historiallisesti kuin kielellisestikin.

Lisäoppia on minulle tänä kesänä kertynyt Slaavilaisen kirjaston korkeakouluharjoittelupaikan myötä. Slaavilaisen kirjaston kokoelmista löytyy toinen toistaan kiehtovampia aineistoja, joista yhden muodostavat emigranttilehdet. Kiinnostukseni heräsi, kun kirjastonhoitaja Irma Reijonen esitellessään kokoelmaa poimi hyllystä niteen Иллюстрированная Россия / La Russie Illustrée-lehteä, jota venäläiset emigrantit julkaisivat Pariisissa vuosina 1924–1939. Kaiken kaikkiaan kyseistä lehteä löytyy Slaavilaisen kirjaston kokoelmista vuosilta 1928–1939, ja ne ovat kaikki vapaasti luettavissa ja selattavissa avokokoelmassa. Slaavilaisesta kirjastosta löytyy myös lukuisia muita emigranttilehtiä, mutta valitettavasti kaikkia lehtiä ei vielä löydy Helkasta eikä kattavaa luetteloa ole tehty.

Иллюстрированная Россия / La Russie Illustrée-lehden kansilehti numerosta 50/1930. Kuvassa on yltäkylläisiä tarjoilupöytiä, joista saivat nauttia Neuvostoliitossa vierailevat ulkomaalaiset samaan aikaan kun maan omat kansalaiset kärsivät puutteesta ja nälästä. (Kuva librarium.fr-sivustolta)

Иллюстрированная Россия / La Russie Illustrée-lehden kansilehti numerosta 50/1930. Kuvassa on yltäkylläisiä tarjoilupöytiä, joista saivat nauttia Neuvostoliitossa vierailevat ulkomaalaiset samaan aikaan kun maan omat kansalaiset kärsivät puutteesta ja nälästä.
(Kuva librarium.fr-sivustolta)

Иллюстрированная Россия / La Russie Illustrée-lehden kansilehti numerosta 2/1931, jossa on kuva joulua vastustavasta mielenilmauksesta Moskovassa ja kommentoidaan ”lapsiraukkoja”, jotka valjastettiin uskonnonvastaiseen kampanjointiin. (Kuva librarium.fr-sivustolta)

Иллюстрированная Россия / La Russie Illustrée-lehden kansilehti numerosta 2/1931, jossa on kuva joulua vastustavasta mielenilmauksesta Moskovassa ja kommentoidaan ”lapsiraukkoja”, jotka valjastettiin uskonnonvastaiseen kampanjointiin. (Kuva librarium.fr-sivustolta)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää tietoa emigranttilehdistä on tähänkin asti löytynyt Slavican wikistä, jonne on nyt päivitetty kokoelmista löytyvät emigranttilehtiin liittyvät hakuteokset ja bibliografiat. Lisäksi sieltä löytyy linkkejä sivustoille, joilla on joko tietoa emigranttilehdistöstä tai digitoituja lehtiä. Näiden sivustojen joukosta löytyy erityisesti yksi ranska-venäjä-kombinaatioon soveltuva esimerkki: librarium.fr. Sivusto on Pariisissa asuvan, venäläissyntyisen Fjodor Sumkinin perustama sivusto, jossa julkaistaan laadukkaasti digitoituja emigranttilehtiä. Sumkin innostui digitoimaan emigranttilehtiä sattuman kautta, kun hänen eteensä sattui juurikin Иллюстрированная Россия hänen käydessään Turgenevin kirjastossa Pariisissa. Librarium.fr keskittyy värillisiin kuvalehtiin, sillä mainos- ja designalalla työskennelleelle Sumkinille visuaalisuus on tärkeää. Sivustolle digitoiduissa lehdissä näkyykin, että niiden kuva- ja värilaatuun on panostettu.

Myös Slaavilaisesta kirjastosta löytyvän Жаръ-Птица / Jar-Ptitza-lehden kansilehti numerosta 1/1921. Kyseisestä numerosta löytyy myös Suomi-aiheista taidetta sivulta 8, jossa on kuva Vasilij Shuhaevin maalauksesta ”Talvi Suomessa”. (Kuva librarium.fr-sivustolta)

Myös Slaavilaisesta kirjastosta löytyvän Жаръ-Птица / Jar-Ptitza-lehden kansilehti numerosta 1/1921. Kyseisestä numerosta löytyy myös Suomi-aiheista taidetta sivulta 8, jossa on kuva Vasilij Shuhaevin maalauksesta ”Talvi Suomessa”. (Kuva librarium.fr-sivustolta)

Sumkinin mukaan emigranttijulkaisut ovat tärkeä osa venäläistä kulttuuria ja hän haluaa, että lehtien luoma ajan- ja historiankuva olisi mahdollisimman monen nähtävissä ja luettavissa. Tämä ymmärrettiin myös Slaavilaisessa kirjastossa, jonka työntekijät pitivät aikoinaan huolen siitä, että emigranttilehtiäkin saatiin kokoelmiin. Omat kausijulkaisut tarjosivat emigranteille kanavan ilmaista itseään ja venäläistä kulttuuria, ja nykyään ne tarjoavat lukijalle mahdollisuuden kurkistaa historiaan emigranttien näkökulmasta. Lisäksi emigranttilehdissä kohtaavat kaksi maata, niiden kielet ja kulttuurit – kuten minun kombinaationi ranska ja venäjä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *