Aivot – ratkaisematon mysteeri
Ihmisaivoissa on yli 100 miljardia hermosolua. Niiden lukemattomat yhteydet toinen toisiinsa muodostavat jokaiselle yksilölle ainutlaatuisen hermoverkkonsa. Tämä äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus säätelee kaikkea toimintaamme aistimisesta muistamiseen, aineenvaihduntaan, liikkumiseen – ja oppimiseen.
Aivot ja aivotutkimus esittävätkin itseoikeutettua pääosaa, kun Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarja Ihminen oppii jatkuu torstaina 14.2. Professori Synnove Carlson johdattaa yleisön oppimisen peruskysymysten äärelle: Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii uutta? Miten oppiminen ja harjoittelu muokkaavat aivojen rakenteita ja hermoverkon yhteyksiä? Tutkijatohtori Teppo Särkämön luento tarkastelee musiikin merkitystä aivojen muovautuvuudessa: Voiko musiikki edistää oppimista? Miksi lempimusiikki on tärkeää dementoituneelle vanhukselle?
Molemmat luennoitsijat ammentavat työhönsä innoitusta tutkimuskohteensa haasteellisuudesta. Teppo Särkämön sanoin: ”On pysäyttävää ajatella, että aivot ovat se ihmisen suurin ratkaisematon mysteeri, lähes ääretön palapeli, jota neurotiede on ratkaisemassa pala kerrallaan”.
Luennot pidetään yliopistolla (Porthania, Yliopistonkatu 3), mutta niitä voi seurata myös verkossa reaaliajassa ja jälkikäteen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kosmologian professori Kari Enqvist.
Äly hoi, älä jätä! -luentotilaisuuden videointi: livelähetys 14.2.2013 klo 17.00–19.00, tallenne.
Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:
Tilaisuuden aikana voi osallistua yleisökeskusteluun myös Twitterissä (#studiageneralia) ja tekstiviestitse p. 050 415 4892. Viestit luetaan tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.