14.3.2013: Pisa-kisa

PISA-kisa -luentotilaisuuden videointi: livelähetys 14.3.2013 klo 17.00–19.00, tallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

Tilaisuuden aikana voi osallistua yleisökeskusteluun myös Twitterissä (#studiageneralia) ja tekstiviestitse p. 050 415 4892. Viestit luetaan tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Kevään 2013 Studia Generalia -luentosarjan ohjelma
Anna palautetta luentosarjasta

Venla Bernelius: Kouluerot Helsingissä

FM Venla Bernelius luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.3.2013. Tilaisuuden teema: Oikeus oppia.

Mahdollisuuksien tasa-arvo eriytyvien naapurustojen ja koulujen metropolissa

Helsingin seudulla on käynnissä historiallinen murros. Kaupunki kasvaa voimakkaasti ja samanaikaisesti yhteiskunnalliset erot syvenevät erityisesti taloudellisella ja etnisellä ulottuvuudella. Ennen 1990-luvun lamaa seudun kehitys kulki kohti pieneneviä alueellisia eroja, mutta lama ja seurannut nousukausi käänsivät erot kasvuun. Kehityskulut heijastuvat kaupunkinaapurustoihin lisääntyvinä sosiaalisina ja etnisinä jakoina: metropoli on jäsentymässä uudella tavalla. Lue loppuun

Hannu Simola: Oppimisen monet tasa-arvot

Professori Hannu Simola luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.3.2013. Tilaisuuden teema: Oikeus oppia.

Tasa-arvo on esimerkki vahvasti politisoituneesta eli kiistanalaisesta käsitteestä, josta on monta tulkintaa. Esittelen kolme erilaista ja historiallista eriaikaista tasa-arvon tulkintaa tai ulottuvuutta. (1) 1960-luvulla vakiintui Suomessa sosiaalisen tasa-arvon (equality) ajatus, joka korostaa tasa-arvoa sosiaalisten ryhmien näkökulmasta. Tässä vasemmistopuolueet ja maalaisliitto olivat avainasemissa, joten sosiaalista tasa-arvoa voi luonnehtia myös työläis-talonpoikaiseksi tasa-arvoksi. Lue loppuun

7.3.2013: Oikeus oppia

Kotimaisten kielten keskus valitsi viime syyskuussa kuukauden sanaksi ”koulushoppailun” – ilmiön, jota esiintyy erityisesti pääkaupunkiseudulla kouluihin ilmoittautumisen aikaan. Osa vanhemmista valitsee yhä tarkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa lapsensa koulun esimerkiksi erikoispainotteisen opetuksen perusteella.

Mitä tämä merkitsee koululaisten tasavertaisuudelle ja kaupunginosien eriytymiselle? Mitä koulutuksen ja oppimisen tasa-arvo ylipäätään tarkoittaa? Torstaina 7.3. pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä kasvatustieteen professori Hannu Simolan ja kaupunkimaantieteen jatko-opiskelija Venla Berneliuksen johdolla. Studia Generalia -illan teemana on silloin Oikeus oppia. Lue loppuun

Leena Krokfors: Edistääkö teknologia oppimista?

Professori Leena Krokfors luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 28.2.2013. Tilaisuuden teema: Nokkelaa menoa.

Suomalaiskoulujen tietotekninen varustelutaso on Euroopan kärkeä, mutta uuden opetusteknologian käyttö ei vastaa näihin teknisiin mahdollisuuksiin. Kustantajien verkkomateriaalin sisällöntuotanto laahaa perässä eivätkä opettajat itse ehdi tuottaa materiaalia verkkoon. Miten meidän tulisi suhtautua uuteen opetusteknologiaan? Edistääkö se oppimista? Näihin OECD:n tilastoimiin tietoihin perustuen voidaan sanoa, että ei välttämättä. Koulun tulee olla avoimesti osa kehittyvää yhteiskuntaa, mutta pelkkä tekninen laitehan ei avaa koulun ovia sen enempää verkkoon kuin fyysiseen lähiympäristöön. Lue loppuun

28.2. Nokkelaa menoa

Professorit Kirsti Lonka ja Leena Krokfors ovat molemmat opetuksen ja opetusteknologian intohimoisia tutkijoita ja kehittäjiä. Opetuksen kehittäminen lähtee kuitenkin aina oppimisesta: ”Ensin pitää miettiä, miten ihminen oppii ja millainen pedagogiikka tukee tätä”, painottaa professori Lonka. Lue loppuun

Jari Sinkkonen: Ihmelapsen siunaus ja kirous

Dosentti Jari Sinkkonen luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 21.2.2013. Tilaisuuden teema: Kirjava lahjakkuus.

Lapsen poikkeuksellinen lahjakkuus tai varhaiskypsyys on aina kiehtonut ja askarruttanut aikuisia. Jonkun ihmisen nimittäminen neroksi tai “ihmelapseksi” on määrittelykysymys: yksiselitteisiä kriteerejä ei ole olemassa. Jonkun on täytynyt huomata lapsen poikkeukselliset kyvyt, ja niistä on pitänyt tulla yhteistä omaisuutta. Useimmat suuret säveltäjät ovat osoittaneet erikoislaatuisia musiikillisia kykyjä varhain, mutta läheskään kaikkia ei ole pidetty ihmelapsina. Poikkeus säännöstä on Richard Wagner, jota pidettiin lapsena lähinnä kiusankappaleena, eikä kukaan voinut aavistaa, että hänestä sukeutuisi eräs musiikinhistorian suurimmista neroista. Lue loppuun

Kirsi Tirri: Lahjakkuuden monet ulottuvuudet

Professori Kirsi Tirri luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 21.2.2013. Tilaisuuden teema: Kirjava lahjakkuus.

Tämän esityksen tavoitteena on esitellä lahjakkuutta inhimillisenä ominaisuutena, jolle on annettu erilaisia määritelmiä ja joka ilmenee monessa eri muodossa. Lahjakkuudelle ja erityislahjakkuudelle annetaan Gagnén (2004) teorian ohjaamana omat määritelmänsä, joiden pohjalta on mahdollista tunnistaa erilaista lahjakkuutta oppijoissa ja suunnitella sen kehittämistä pedagogisin keinoin. Lue loppuun